O Kerstnacht, schoner dan de dagen

Pieter Brueghel vanhempi: verollepano Beetlehemissä (1566).

O Kerstnacht, schoner dan de dagen (Oi jouluyö, kauniimpi kuin mikään päivä!) on hollantilainen joululaulu, joskaan siinä ei ole kyse joulusta vaan väitetystä Betlehemissä tapahtuneesta lastenmurhasta. Runoilija ja näytelmäkirjailija Joost van den Vondel laati tekstin tähän lauluun näytelmään "Gijsbrecht van Aemstel", joka oli Van Campenin Schouwburg ensimmäinen esitys. Ensi-ilta oli joulun tienoilla vuonna 1637. Tämä laulu esitettiin siinä tanssina.

Seuraten kreikkalaista traditiota kuorolualun esittämisessä, van den Vondel liitti näytöksen loppuun puhuttuna tai laulettuna esitettyjä ajatuksia, jotka olivat irrallaan näytelmän sisällöstä. Kolmas näytös päättyy siihen, että klarissalaisnunnat laulavat kappaleen nimeltä "Rey van Clarissen" (klarissalaisten reitanssi).

Tämä tanssi alkoi myöhemmin elää omaa elämäänsä ja löysi tiensä joulunviettoon. Vuonna 1644 se otettiin mukaan hollantilaiseen Livre Septième –nimiseen laulukirjaan (Livre Septième, dat is het boeck vande zangh-kunst, ‘Seitsemäs kirja eli laulutaidon kirja’.

Ei ole varmaa, kuka oli melodian ja polyfoniset fraasit säveltänyt, mutta usein ne pannaan joko Cornelis Padbruén tai Dirk Janszoon Sweelinckin nimiin.

Vielä 1900-luvulla tästä sävelmästä tehtiin uusia sovituksia, esim. Gaston Feremansin sovitus neliääniselle kuorolle. samoin ilmestyi hollantilaisen kirkkomuusikon Jan van Biezenin adaptaatio. Viimemainittu ei pitänyt tavanomaisesta versiosta — hänen mielestään oktaavin nousu "Kerstnachtissa" ei ollut hyvä — ja niinpä hän sävelsi vuonna 1973 uuden version, joka on mukana virsikirjassa "Liedboek voor de Kerken" (‘kirkon virsikirja’).

Tämä laulu sai jonkin verran kuuluisuutta, kun hollantilainen progressiivisen rockin yhtye Focus sisällytti kaksi säkeistöä tätä laulua teokseensa Hamburger Concerto, missä se voidaan kuulla noin 15 minuutin kohdalla.

Laulun kolme ensimmäistä säkeistöä, Joost van den Vondelsin käyttämällä ortografialla, ovat seuraavat:

O Kersnacht, schooner dan de daegen! Hoe kan Herodes 't licht verdraegen, dat in uw duisternisse blinckt? En wort geviert en aengebeden! Zijn hooghmoed luistert na geen reden, hoe schel die in zijn ooren klinckt. Hy pooght d'onnoosle te vernielen door 't moorden van onnoosle zielen! En werckt een stad en landgeschrey, In Bethlehem en op den acker. En maeckt den geest van Rachel wacker, die waeren gaet door beemd en wey, dan na het westen, dan na'et oosten. Wie zal die droeve moeder troosten nu zy haer lieve kinders derft? Nu zy die ziet in 't bloed versmooren, aleerze naulix zijn geboren, en zoo veel zwaerden rood geverft!

Oi jouluyö, kauniimpi kuin yksikään päivä! Miten voi Herodes sietää sen valoa, joka loistaa pimeydessä? Sitä juhlitaan ja palvotaan! Hänen ylimielisyytensä ei kuuntele järjen ääntä kuinka se kiusaakaan hänen korviaan. Hän yrittää tuhota Viattoman tappamalla viattomia sieluja! Hän saa aikaan itkua kaupungissa ja maalla, Betlehemissä ja vainioilla. Hän herättää henkiin Raakelin hengen, joka kulkee pitkin niittyjä ja peltoja. Ensin länteen, sitten itään, Kuka lohduttaisi lohdutonta äitiä, Nyt kun hän ikävöi rakkaita lapsiaan? Nyt kun hän näkee niiden hukkuvan vereen, Niiden, jotka vasta ovat syntyneet, Ja niin monta miekkaa hurmeen punaan värjäytyneinä!

Virsikirjassa "Liedboek voor de Kerken" on viisi tämän laulun kahdeksasta säkeistöstä. Lause Wat kan de blind staatzucht brouwen wanneer ze raast uit misvertrouwen (‘mitä sokea pyrkimys valtaan saa aikaan, jos se raivoaa epäilyksen voimalla’) mainitaan usein Alankomaissa, kun on puhe brutaalista politiikasta ja tyranniasta.

Aiheesta muualla

• O Kerstnacht hollantilaisen yhtyeen Focuksen esittämänä (1974)