Nukkasimput

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nukkasimput
Kääpiönukkasimppu (Caracanthus unipinna)
Kääpiönukkasimppu (Caracanthus unipinna)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Simppukalat Scorpaeniformes
Heimo: Nukkasimput
Caracanthidae
Gill, 1885
Katso myös

  Nukkasimput Wikispeciesissä
  Nukkasimput Commonsissa

Nukkasimput (Caracanthidae) on simppukaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan lämpimistä vesistä indopasifiselta merialueelta. Toisinaan nukkasimput luokitellaan kuuluvaksi samaan heimoon skorpionisimppujen (Scorpaenidae) kanssa.

Lajit ja anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nukkasimppuihin kuuluu 1 suku ja 4 lajia. Lajit ovat kääpiönukkasimppu (Caracanthus unipinna), nukkasimppu (C. typicus), punanukkasimppu (C. madagascariensis) ja täplänukkasimppu (C. maculatus). Kooltaan heimon lajit ovat pieniä ja kasvavat suurimmillaan noin 7 cm:n pituisiksi. Ruumiinmuodoltaan ne ovat litteähköjä ja soikeanmuotoisia kaloja. Iho on nukkamainen. Tyypillisiä piirteitä nukkaimppulajeille ovat hyvin pienet vatsaevät, pienehkö tai keskikokoinen suu, yhtenäinen selkäevä, jonka keskellä on lovi ja pyöreä pyrstöevä. Väriltään heimon kalat ovat vaaleanpunertavia ja ruumiissa on ruskeita, vihreitä tai oransseja pilkkuja tai verkkokuviointia.[1][2]

Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nukkaismppulajeja tavataan Intian valtamerestä ja Tyynestämerestä. Ne elävät lämpimissä vesissä tyypillisesti Acropora-, Poecillopora- ja Stylophora-sukujen korallien joukossa. Nukkasimppujen ravintoa ovat pienet selkärangattomat eläimet.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Family Caracanthidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 14.5.2013. (englanniksi)
  2. a b Family Caracanthidae (PDF) FAO. (englanniksi)
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.