Nousuvarjo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nousuvarjo

Nousuvarjo, toiselta nimeltään vetovarjo, on etelän rannoilta monelle tuttu pyöreä varjotyyppi, jota hinataan esimerkiksi autolla, moottoriveneellä, vesiskootterilla tai moottorikelkalla. Hinausköysi pidetään koko lennon ajan kiinni hinaavassa ajoneuvossa ja näin lentäjältä ei edellytetä koulutusta tai ilmailulupakirjaa. Suomessa käytetään yleensä 100–200 metrin köysiä. Lentokorkeus riippuu hinausköyden pituudesta ollen 65–140 metriä. Nousuvarjolla lennetään ympäri vuoden ja sääolosuhteet tulevat melko harvoin esteeksi.

Ilmailuviranomaiset eivät määrittele nousuvarjoa ilma-alukseksi tai muuksi ilmaan tarkoitetuksi laitteeksi, eikä nousuvarjon käyttäjiltä näin ollen vaadita viranomaisten järjestämää koulutusta eikä lupakirjoja. Suomessa suurin osa nousuvarjoa lennättävistä henkilöistä on kuitenkin saanut Suomen Nousuvarjo- ja Leijaliitto ry.:n antaman koulutuksen.

Suomen Nousuvarjo- ja Leijaliitto ry. on riippumaton lajin harrastajien muodostama järjestö, joka kehittää koulutusjärjestelmiä ja pyrkii jatkuvasti parantamaan lajin turvallisuutta. Koulutus lisää turvallisuutta ja on suositeltavaa, että ilman koulutusta ei nousuvarjoa lennätettäisi. Koulutusjärjestelmä on monitasoinen lennättäjäharjoittelijasta kouluttajaan ja ansiolennättäjään.

Suomen Nousuvarjo- ja Leijaliitto ry. myös ylläpitää ja kehittää kilpailutoimintaa, johon harjoittelu sekä osallistuminen on nousuvarjoilun harrastetoimintaa. Lentopaikkoja ovat järvet, pellot ja lentokentät. Suomen Nousuvarjo- ja Leijaliitto ry on Suomen Ilmailuliiton jäsenjärjestö.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]