Norma McCorvey
| Norma McCorvey | |
|---|---|
_onthe_steps_of_the_Supreme_Court,_1989_(cropped).jpg) McCorvey vuonna 1989 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. syyskuuta 1947 Simmesport, Louisiana, USA |
| Kuollut | 18. helmikuuta 2017 (69 vuotta) Katy, Texas, USA |
| Kansalaisuus | yhdysvaltalainen |
| Puoliso | Elwood McCorvey (1963–1965) |
| Lapset | 3 |
| Muut tiedot | |
| Aktiivisena | 1980-luku– |
| Merkittävät teokset | I Am Roe: My Life, Roe v. Wade, and Freedom of Choice (1994) |
Norma Leah Nelson McCorvey (22. syyskuuta 1947, Simmesport, Louisiana – 18. helmikuuta 2017, Katy, Texas[1]) oli yhdysvaltalaisen kuuluisan Roe vastaan Wade -tapauksen asianomainen, joka esiintyi tapauksessa salanimellä Jane Roe.[2]
Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Norma Nelson syntyi Louisianassa vuonna 1947. Mutta perhe muutti sittemmin Texasiin, ensin Houstoniin ja sitten Dallasiin. Omaelämänkertansa mukaan hän alkoi varastella pieniä summia rahaa 10-vuotiaana huoltoasemalta, jossa hän oli koulun jälkeen töissä. Hänet lähetettiin koulukotiin, josta hän pääsi pois 15-vuotiaana. Tämän jälkeen Nelson alkoi työskennellä ravintolassa, ja karkasi erään työvuoron aikana 21-vuotiaan Elwood McCorveyn mukaan. Seuraavana vuona hän meni naimisiin, ja Norma tuli raskaaksi. Pari kuitenkin erosi jo ennen lapsen syntymää, koska Elwoodilla oli väkivaltaisia taipumuksia.[3]
Ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen McCorvey kertoi, että hänen äitinsä huijasi hänet luopumaan huoltajuudesta äitinsä hyväksi, minkä jälkeen äiti heitti Norman ulos kodistaan syyttäen tätä lesboksi, joka ei osaisi kasvattaa lasta.[4] Tämän jälkeen McCorveyn alkoi harrastaa irtosuhteita sekä miesten että naisten kanssa, minkä lisäksi hän käytti alkoholia ja huumeita. Täyttäessään 19 hän sai toisen lapsen, mutta antoi tämän adoptoitavaksi.[3]
Oikeustaistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Roe vastaan Wade
Vuonna 1969 McCorvey, joka oli 22-vuotias, työtön ja naimaton, tuli raskaaksi kolmannen kerran, mutta halusi tällä kertaa abortin.[5] Texasin laki salli kuitenkin abortin ainoastaan, mikäli äidin hengen pelastaminen vaatisi sitä.[6] Dallasissa kaksi nuorta naispuolista asianajajaa, Sarah Weddington ja Linda Coffee, etsivät tarkoituksella raskaana olevaa ja aborttia haluaa naista, jonka avulla nämä voisivat haastaa Texasin aborttilainsäädännön. Coffee oli saanut vihiä McCorveyn tilanteesta kolleegaltaan, joka työskenteli adoptioasianajajana. Weddington, Coffee ja McCorvey tapasivat dallasilaisessa ravintolaasa ja päättivät alkaa oikeustoimiin osavaltiota vastaan.[7] McCorvey ei niinkään ollut kiinnostunut aborttioikeuksista, vaan halusi vain itse abortin, jota hän ei Texasin lain mukaan voinut saada.[3]
Aluksi McCorvey kertoi asianajajilleen, että hänen kolmas raskautensa oli raiskauksen tulos, mutt myönsi myöhemmin tekaisseensa väitteen. Samaan aikaan kun Weddington ja Coffee taistelivat korkeimmassa oikeudessa, McCorvey yritti ensin kotikutoista aborttia, mutta päätyi myöhemmin synnyttämään lapsen, jonka hän antoi adoptoitavaksi kolme päivää myöhemmin.[2][8]
22. tammikuuta 1973 Yhdysvaltain korkein oikeus antoi äänin 7–2 päätöksen, jonka mukaan perustuslaki takaa oikeuden aborttiin.[9]
Tapauksen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
McCovey paljasti olevansa Jane Roe melko pian tapauksen käsittelyn jälkeen, mutta pysytteli pitkään poissa julkisuudesta. 1980-luvulla hän alkoi tekemään vapaaehtoistyötä aborttiklinikalla ja puhumaan aborttioikeuden puolesta. Vuonna 1989 Roe vastaan Wade -tapauksesta tehtiin elokuva, jossa McCorveyta esittää Holly Hunter.[1]
McCorvey julkaisi omaelämänkertansa, jossa hän puhui myönteiseen sävyyn aborttioikeudesta, mutta avasi myös vaikeaa taustaansa, joho kuuluivat mm. pikkurikollisuus, perheväkivalta ja "lesbolaisuus" vuonna 1994.[4]
Vuonna 1998 McCorvey tuli uskoon ja alkoi vastustaa aborttia julkisesti. Hän liittyi pastori Philip Benhamin johtamaan aborttia vastustavaan Operation Rescue -järjestöön (nyk. Operation Save America), joka avasi toimipisteensä aborttiklinikan viereen. McCorvey työskenteli molemmissa paikoissa.[4]
McCorvey kuoli 18. helmikuuta 2017 Katyn kaupungissa Texasissa asuessaan palvelutalossa. Hän oli sairastellut jo pidempään ja kuoli lopulta sydämen vajaatoimintaan.[5] Ennen kuolemaansa McCorvey tunnusti, että oli tukenut abortinvastaista liikettä vain siksi, että oli saanut näiltä rahaa.[1][10][11][12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Norma McCorvey | Biography & Facts Encyclopædia Britannica. 2.4.2024. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Roe v. Wade and Supreme Court Abortion Cases Brennan Center for Justice. 6.10.2022. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Nast, Condé: Tracing the Life of Norma McCorvey, “Jane Roe” of Roe v. Wade, and Why She’d Favor an Abortion Ban Vanity Fair. 18.1.2013. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Norma McCorvey, Jane Roe of famous Supreme Court Roe v. Wade decision, dies ABC7 New York. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b McCorvey, who was at center of Roe v. Wade, dead at 69 AP News. 19.2.2017. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Norma McCorvey | Biography & Facts Encyclopædia Britannica. 2.4.2024. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Roe v. Wade: Behind the Case That Established the Legal Right to Abortion Planned Parenthood Action Fund. 2024. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Roe: Telling the stories behind the landmark decision SCOTUSblog. 19.1.2017. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Roe v. Wade Oyez. 2024. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Roe v. Wade Encyclopaedia Britannica. 2022. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Chavez, Nicole: Norma McCorvey, plaintiff in Roe. v. Wade, said she was paid to speak against abortion CNN. 20.5.2020. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Roe v Wade: Woman behind US abortion ruling was paid to recant BBC News. 20.5.2020. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)