Nokipalo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Nokipalo on palo, jossa savuhormin sisäpinnalla oleva noki ja karsta / palamaton hiili palaa.[1] Nokipalo aiheutuu, kun epätäydellisen palamisen seurauksena savuhormiin kertyy liiallinen määrä nokea, joka kovan tuulen, lämmön, tai kipinän vaikutuksesta syttyy palamaan. Nokipalolle tyypillistä on kova kuumuus savuhormissa (n. 1 200 °C), minkä takia savuhormi on vaarassa vaurioitua. Nokipalo voi myös kipinöidä ympäristöön.

Nokipalo ilmenee niin, että tulipesä alkaa vetämään tavallista voimakkaammin. Lisäksi savupiipusta saattaa tulla jopa metrin mittaisia liekkejä. Nokipalo voi olla helpompi havaita talon ulkopuolelta kuin sisältä. [2]

Nokipaloille ja muille tulisijoihin ja hormeihin liittyville tulipaloille on tyypillistä, että ne tapahtuvat pääosin asumiseen liittyvissä rakennuksissa: 84 % asuinrakennuksissa, 4 % vapaa-ajan rakennuksissa ja 4 % muissa rakennuksissa.[3] Tilastojen mukaan nokipalolle on tyypillistä, että tulipalo palaa vain savuhormissa (95 %). Vuosittain noin 16 nokipaloa (4–6 %) leviää savuhormien ulkopuolelle ja sytyttää rakennuksen rakenteita tai irtaimistoa palamaan. Nokipalon leviämiseen savuhormin ulkopuolelle vaikuttaa hormin kunto.[3]

Nokipalon voi välttää huolehtimalla savuhormin säännöllisestä nuohouksesta ja polttamalla tulisijoissa vain kuivaa puuta riittävällä ilmamäärällä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]