Nokian työväentalo
| Nokian työväentalo | |
|---|---|
 Nokian työväenyhdistyksen talo. |
|
| Sijainti | Nokia |
| Perustettu | 1902 |
| Rakennuttaja | Pirkkalan työväenyhdistys ry |
 |
|
Nokian työväentalo on Pirkkalan työväenyhdistyksen rakennuttama työväentalo Nokialla.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pirkkalan työväenyhdistys aloitti vuonna 1897 työväentalon rakentamishankkeen Nokian kylään. Yhdistys osti kylästä tontin Penttilän pellolta. Nokia Oy ei suostunut myymään tonttia alueeltaan. Rakennus paloi kuitenkin toukokuun alussa 1902. Syytä ei tiedetä.[1] Pirkkalan työväentalo muuttui Nokian työväentaloksi, kun Nokia itsenäistyi kauppalaksi vuonna 1938. ”Moskova” –nimellä kutsuttu työväentalo paloi 2. kesäkuuta 1939. Tilalle saatiin rakennettua uusi pienempi työväentalo. Tämä ”väliaikainen työväentalo” oli vuokrakäytössä. Nokian kylä itsenäistyi Pohjois-Pirkkalan kunnasta vuoden 1937 alusta ja muutti nimensä Nokian kauppalaksi vuoden 1938 alusta alkaen. Uusi tiilinen työväentalo valmistui vuonna 1962. Se paloi vuonna 2004. Palaneen työväentalon paikalle rakennettuun asuintaloon muotoiltiin työväelle kokous- ja juhlatarkoituksiin Lilja-Sali. Yhdistys oli perustettu 1894 ja kokoontumistila nimettiin yhdistyksen perustajajäsenen Kaarlo Liljan mukaan.
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uusi työväentalo rakennettiin vanhan palaneen paikalle, kun palaneen talon hirret oli saatu myydyiksi ja jäljelle jääneet tavarat pelastettua. Uudessa työväentalossa kokoonnuttiin ensimmäisen kerran tapaninpäivänä 1902.[2] Työväentaloa laajennettiin vuosina 1909, 1912 ja 1920. [3] 1940-luvulta alkaen ja erityisesti sodan jälkeen työväentalon tilat koettiin liian ahtaiksi. Monet työväen toiminnat olivat hajaantuneet eri tiloihin. Suunniteltiin uuden rakentamista ja suunnittelu oli haastavaa. Uusi tiilinen työväentalo valmistui 1962. Yhdistykselle jäi käyttöön vain kokoushuone keittiöin ja vähäisine varastotiloineen. Talo peruskorjattiin vuonna 1994, jolloin siihen rakennettiin myös juhlasali. Talo paloi vuonna 2004. Palaneen tilalle rakennettiin kerrostalo vuonna 2008.[4] Uuden, kerrostalon alakertaan muotoillun kokoussalin nimeksi annettiin Lilja-sali. Siinä on keittiöineen ja varasto- sekä pesutiloineen tilaa 140,5 neliömetriä.
Toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1902 rakennetulla työväentalolla käyttäjiä olivat yhä, palaneen talon jälkeen, nuorisoseura, raittiusseura ja Pelastusarmeija. Palokuntakin oli yhden vuoden vuokralla talossa. Nuorisoseuran ja raittiusseuran kanssa järjestettiin luentoja. Iltamia Pirkkalan Työväenyhdistys järjesti runsaasti ja tilaa vuokrattiin myös muille iltamien järjestäjille. Vuokra määritettiin iltamien ohjelmiston mukaan.[5]. Talossa toimi kirjasto, jota tilaa vuokrattiin myös muuhun toimintaan. Suomen sotien jälkeen 1940-luvulla tapahtumat olivat ulkotiloissa ja muissa isoissa sisätiloissa, kuten Kerholassa, joka oli Nokia-yhtiön omistuksessa. Torstai-kerhossa, joka perustettiin syyskuussa 1948, keskusteltiin ja tehtiin käsitöitä.
Nokian kylä itsenäistyi Pohjois-Pirkkalan kunnasta vuoden alusta 1937 ja muutti nimensä Nokian kauppalaksi vuoden 1938 alusta alkaen. Nokian Työväen Näyttämö ry perustettiin joulukuussa 1944. Nokian Työväen Mieskuoro ry. perustettiin joulukuussa 1946. Nokian Työväen Musiikkiyhdistyksen torvisoittokunta ja kuoron toiminta virkistyivät vuodesta 1948 alkaen.
Varhaisnuoriso-osasto Nokian Nuoret Kotkat alkoi taas jatkaa toimintansa vuonna 1973 Nokian työväenyhdistyksen tiloissa. 1980-luvulla toimivat edelleen Naisjaosto ja Nuoriso-osasto sekä lisäksi Kristillinen jaosto. Vuonna 2008 valmistuneessa Lilja-salissa on SDP:n toimintojen lisäksi kaikenlaista juhla- ja kokoustoimintaa nokialaisille.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Puutio, Päivi & Stenvall, Kirsti: Nokian Työväenyhdistyksen historiaa sadalta vuodelta. Nokia: Nokian työväenyhdistys, 1995.