Nils Frykman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nils Frykman (20. lokakuuta 1842 Sunne, Värmlanti, Ruotsi30. maaliskuuta 1911 Minneapolis, Yhdysvallat) oli kansakoulunopettaja Sunnessa, saarnaaja muualla Ruotsissa ja Yhdysvalloissa, virsirunoilija ja säveltäjä.

Frykman opiskeli kansakouluopettajaseminaarissa Karlstadissa 1866 ja valmistui kansakoulunopettajaksi 1868. Hän toimi opettajana muun muassa Grumsissa ja Norrköpingissä, kunnes hänestä tuli opettaja kotipitäjäänsä Sunneen. Frykman sai vaikutteita Ruotsin lähetysliiton (Svenska Missionsförbundet) perustajalta ja johtajalta Paul Waldenströmiltä. Hän kannatti waldenströmiläistä sovituskäsitystä, osallistui maallikoiden johtamiin ehtoollisen viettoihin, ei antanut kastaa lapsiaan Ruotsin kirkon jäseneksi, ja siten hän joutui erimielisyyksiin kouluasioita tuolloin johtaneiden viranomaisten, tuomiokapitulin ja piispan kanssa. Frykman sai varoituksia muun muassa piispantarkastuksessa 1880 waldenströmiläisen ehtoolliskäsityksensä takia. 1882 hän ei tuonut lastaan kastettavaksi, ja se johti uuteen varoitukseen[1].

Kun Frykman ei luopunut kannastaan, hän erosi opettajan virasta ja toimi matkasaarnaajana Värmlannissa, kunnes hänet kutsuttiin saarnaajaksi Chicagoon ja hän muutti Yhdysvaltoihin Minnesotaan 1899, jossa hän toimi saarnaajana vuoteen 1907 saakka.[1]

Frykman alkoi kirjoittaa hengellisiä lauluja 34-vuotiaana, ja hän sävelsi myös laulujaan.[1] Ruotsissa häntä on kuvattu kristillisen ilon laulajaksi.[2]

Ruotsin kirkon virsikirjassa on kuusi hänen virttään, joista yhdellä on myös hänen kirjoittamansa sävelmä. Ne ovat kaikki virsikirjan ekumeenisessa osassa. Hänen virsiään on useissa muissa Ruotsin virsikirjoissa. Vain muutama hänen laulunsa on tunnettu Suomessa. Yhtään hänen lauluaan ei ole Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa, vaan niitä on julkaistu Hengellisiä lauluja ja virsiä -kirjassa ja ns. vapaitten suuntien laulukirjoissa, kuten Hengellinen laulukirja.

Frykmanin virret Ruotsin kirkon virsikirjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 13 On ihme, kuinka suuri (suom. Anna-Mari Kaskinen 1997)
  • 101 On Herran ihmetöiden määrä (suom. Anna-Mari Kaskinen 1999)
  • 118 Riemuitse, mieli, kiitä nyt, kieli (suom. tuntem, uud. suom. Niilo Rauhala 1997)
  • 262 Oi, kuinka suuren autuuden suom. Pekka Kivekäs 1996)
  • 302 Tähyilen päivään tulevaan (suom. Pekka Kivekäs 1997)
  • 318 Öiset varjot hiljaa väistyy (suom. tuntem, uud. suom. Niilo Rauhala 1998)

Frykmanin virsiä Suomessa julkaistuissa laulukirjoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hengellinen laulukirja
  • 47 Riemuitse mieli, kiitä sä kieli
  • 247 Käy rohkeasti ristin luo
  • 613 Öiset varjot hiljaa väistyy
  • 616 Kohta iäisyyden aamu valkenee
Hengellisiä lauluja ja virsiä[3]
  • 11 Riemuitse mieli, kiitä sä kieli
  • 535 Öiset varjot hiljaa väistyy
Seurakunta laulaa [4]
  • 186 Oi Jeesus rakkain ystävä (suom. Aarne Rintala, uud.Olavi Rouhe 1991)
  • 420 On Herran ihmetöiden määrä (suom. Anna-Mari Kaskinen 1999)
  • 504 Öiset varjot hiljaa väistyy (uud. Joel NIininen 1995)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 213. Stockholm: Gummesons bokförlag, 1964. (ruotsiksi)
  2. Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen, s. 29. Wessmans musikförlag AB Visby, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6. (ruotsiksi)
  3. Hengellisiä lauluja ja virsiä. Yksiääninen nuottipainos, s. 13. Suomen Lähetysseura, 1956.
  4. ”Laulujen tekijät”, Seurakunta laulaa. Kirjatoimi, 2001. ISBN 952-629-430-8.