Nikopolis

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nikopolis
Νικόπολις
Nikopoliin arkeologista aluetta.
Nikopoliin arkeologista aluetta.
Sijainti

Nikopolis
Koordinaatit 39°00′30″N, 20°44′1″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Nikópoli, Préveza, Epeiros
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 31 eaa.–800-luku jaa.
Huippukausi 31 eaa.–200 jaa.
Kulttuuri antiikki
Bysantti
Pinta-ala 1,5[1] km²

Nikopolis (m.kreik. Νικόπολις, ”Voiton kaupunki”, lat. Actia Nicopolis) oli antiikin aikainen ja varhaisbysanttilaisen ajan kaupunki Epeiroksessa Kreikassa. Sen perusti Octavianus vuonna 31 eaa. lähellä Aktionin taistelussa saamansa voiton kunniaksi.[2] Kaupungin arkeologinen alue sijaitsee nykyisessä Nikópolin kylässä Prévezan kunnassa.[3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikopoliin paikka sijaitsee noin 3,5 kilometrin levyisellä niemellä, joka erottaa Ambrakianlahden (nyk. Amvrakikóslahti) Joonianmerestä, noin kuusi kilometriä pohjoiseen nykyisen Prévezan kaupungin paikasta ja Aktionin (nyk. Áktio) niemestä, jonka lähettyvillä Aktionin taistelu käytiin. Kaupunki kattoi noin 1,5 neliökilometrin kokoisen alueen. Nikopolis sijaitsi kaupankäynnin kannalta hyvällä paikalla meri- ja maareittien risteyskohdassa. Sen hallinnassa ollut alue kattoi antiikin aikana alueen Kassopian vuorilta Patrain lähelle ja Akheloos-joelta Leukakselle.[1][2][4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roomalainen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikopolis perustettiin 2. syyskuuta vuonna 31 käydyn Aktionin taistelun jälkeen. Taistelussa Octavianuksen, myöhemmän keisari Augustuksen, joukot voittivat Antoniuksen ja Kleopatran joukot. Augustus perusti kaupungin taistelupaikan lähelle voittonsa kunniaksi sekä läntisen Kreikan hallintokeskukseksi Patrain ohella. Kaupunkiin siirrätettiin väestöä muun muassa Ambrakiasta, Kassopesta ja Leukaksesta.[2][3] Suuri osa kaupungin alkuperäisistä rakennuksista valmistui vuosina 31–25 eaa.[5]

Kaupunginmuuria ja sen portti.
Nymfaion.

Nikopolis kukoisti lähes koko roomalaisen kauden. Se toimi Epiruksen eli Epeiroksen provinssin sekä Akarnanian hallintokeskuksena.[5] Roomalaisissa lähteissä kaupunkiin viitataan muun muassa nimillä Nicopolis romana colonia, civitas libera Nicopolitana ja colonia Augusta.[2] Kaupungista tuli merkittävä paikallinen kaupallinen keskus, ja sen tiedetään lyöneen omaa rahaa, mikä kertoo sen vapaasta asemasta.[5] Se nautti myös Augustuksen myöntämistä verovapauksista, ja sinne rakennettiin paljon suuria julkisia rakennuksia muun muassa Augustuksen suosiota tavoitelleen Herodes Suuren lahjoittamana.[2] Myös muun muassa Germanicus, Nero ja Hadrianus tukivat kaupunkia.[1]

Augustus omisti Nikopoliin Leukaksen Apollon-jumalalle. Sen uskonnollinen keskus oli Apollonin temppeli. Kaupungin muut uskonnolliset kultit perustuivat sen asukkaiden alkuperäisten kotikaupunkien kultteihin. Kaupungissa palvottiin erityisesti Zeusta, Dionysosta, Hermestä, Hefaistosta, Asklepiosta, Hekatea, Pania, Heraklesta ja Artemista sekä itäisistä jumalista Isistä ja Kybeleä. Kaupungissa noudatettiin myös Augustuksen keisarikulttia. Filosofi Epiktetos muutti kaupunkiin vuonna 89 jaa. pakoon keisari Domitianuksen vainoa, ja perusti kaupunkiin filosofiakoulun, joka toimi useita vuosia.[2] Kaupungissa oli myös juutalaisyhdyskunta.[1] Nikopoliissa vietettiin joka neljäs vuosi Aktia-juhlia, joihin kuului urheilu- ja musiikkikilpailuita. Tätä varten kaupungissa oli stadion ja teattereita.[3]

Perinteen mukaan apostoli Paavali kävi kaupungissa talvella 63 jaa. ja perusti kaupunkiin kristillisen seurakunnan.[1] 200–400-luvuilla jaa. Nikopolis taantui, sillä se kärsi sekä barbaarien hyökkäyksistä että maanjäristyksistä. Diocletianuksen uudistuksen jälkeen Nikopolis toimi Epirus Vetuksen (”Vanha Epeiros”) provinssin hallintokeskuksena.[5][1]

Myöhempi historia ja kaivaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki elpyi vielä varhaisbysanttilaisella kaudella, jolloin sinne rakennettiin lukuisia basilikakirkkoja.[5][6] Myöhemmin se jäi asumattomaksi keskiajan oloihin turvattoman sijaintinsa vuoksi, erityisesti bulgaarien vallattua alueen 800–900-luvuilla. Samoihin aikoihin Nikopoliin bysanttilaisen theman hallinto siirrettiin Naupaktokseen. Kaupunki kärsi usein vaurioita myös alueelle yleisissä maanjäristyksissä. Lopullisesti paikka autioitui 1200-luvulla.[5][1] Nikopoliin alueella käytiin Nikopoliin taisteluna tunnetut taistelut vuonna 1798 sekä ensimmäisessä Balkanin sodassa vuonna 1912.

Nikopoliin arkeologiset kaivaukset on suorittanut Ateenan arkeologinen seura. Kaivaukset alkoivat vuonna 1913 ja ensimmäinen jakso kesti vuoteen 1926. Toinen kaivausjakso oli vuosina 1926–1938. Kaivaukset katkesivat välillä toiseen maailmansotaan. Kolmas kaivausjakso oli vuosina 1956–1965. Alueella on suoritettu myös kunnostustöitä.[2][3] Vuodesta 2014 Nikopoliin arkeologinen alue on ehdolla liitettäväksi Unescon maailmanperintöluetteloon.[1]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiskuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki jakaantui kahteen pääalueeseen, kaupunginmuurien ympäröimään alueeseen sekä sen pohjoispuolella muurien ulkopuolella olleeseen alueeseen, joka tunnettiin nimellä Proasteion (”Esikaupunki”).[1] Nikopolis on säilynyt kokonaisena kaupunkina suhteellisen hyvin, koska sen paikalla ei ole ollut kaupunkia myöhemmin keskiajalla ja uudella ajalla, eikä sen rakennusmateriaaleja ole käytetty uudestaan samassa määrin kuin usein muualla.[6]

Nikopoliin merkittävimpiä rakennuksia ja rakennelmia ovat (numerot viittaavat kaavakuvaan):[5][7]

Kaavakuva Nikopoliin arkeologisesta alueesta.
  1. Eteläportti
  2. Eteläinen nekropolis
  3. Basilika D (Asyrmatos)
  4. Basilika (Analipsi)
  5. Amfiteatteri
  6. Nymfaion
  7.  ?
  8. Läntinen nekropolis
  9. Roomalainen rakennus (kaupallinen?)
  10. Basilika A (Dumetioksen basilika)
  11. Piispan asunto
  12. Basilika B (Alkisonin basilika)
  13. Basilika C
  14. Sisternit
  1. Kleopatran kylpylä
  2. Keskiset termit
  3. Länsiportti (Arapoporta)
  4. Odeion
  5. Buleuterion
  6. Apostoli Paavalin basilika
  7. Manius Antoninuksen talo
  8. Luoteisportti
  9. Pohjoinen nekropolis
  10. Pohjoiset termit
  11. Gymnasion
  12. Stadion
  13. Roomalainen teatteri
  14. Augustuksen muistomerkki

Kaupunginmuurien ympäröimä alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin asemakaava oli roomalaisille kaupungeilla tyypillinen ruutukaava, joka perustui hellenististen kaupunkikaavojen esimerkkiin. Kaksi suurta pääkatua johti kaupungin kahteen satamaan.[6] Pääkadut olivat itä-länsisuuntainen Decumanus maximus ja pohjois-eteläsuuntainen Cardo maximus.[1] Asemakaavassa kaupungin alue oli jaettu kortteleihin (insulae), jotka oli edelleen jaettu ruutuihin (strigae), joita kukin talo käytti yhden tai useamman.[5]

Pääkatujen risteyksessä oli forum eli agora. Sen lähellä olivat muun muassa buleuterion sekä odeion eli musiikkiteatteri, joka on säilynyt suhteellisen hyvin. Agoran itäpuolella sijaitsivat suuret termit eli roomalaiset kylpylät. Bysanttilaisella ajalla rakennetuista basilikakirkoista merkittävimmät olivat niin kutsutut Basilika A eli Dumetioksen (Doumetioksen) basilika sekä Basilika B eli Alkisonin basilika.[6]

Kaupunginmuurit ja portit

Kaupunginmuurin portti.

Kaupunginmuurit rakennettiin heti kaupungin perustamisen jälkeen noin 30–25 eaa. Niitä vahvistettiin myöhemmin herulien ja goottien hyökkäysten jälkeen. Muurien yhteispituus oli yli viisi kilometriä, ja ne oli varustettu tornein erityisesti porttien kohdalla. Kaupunginmuurissa oli viisi porttia, jotka olivat muurin pohjois-, koillis-, kaakkois-, etelä- ja länsiosissa. Pääportti oli länsiportti, jossa oli kolme aukkoa. Siitä kulki läntisestä satamasta ja Thesprotiasta tullut tie. Decumanus maximus -katu johti portilta kaupungin läpi kaakkoisportille. Cardo maximus kulki puolestaan pohjoisportilta eteläportille.[1][8]

Bysanttilaisella ajalla kaupungin koko pieneni noin kuudesosaan antiikin aikaisesta. Tällöin rakennettiin uudet pienemmät muurit.[1] Niiden rakentamiseen käytettiin roomalaisen ajan muurien kiviä, ja tämän vuoksi säilyneet muurien osat ovat pääosin bysanttilaisen ajan muuria. Roomalaista muuria on säilynyt jonkin verran sen pohjois- ja eteläosassa.[8]

Odeion

Odeion.

Roomalainen odeion rakennettiin Augustuksen aikana ensimmäisen vuosisadan jaa. alkupuolella. Se on Nikopoliin merkittävimpiä ja parhaiten säilyneitä rakennuksia. Odeionilla pidettiin kirjallisia ja musiikkikilpailuita, teatteriesityksiä sekä puheita, erityisesti kaupungin Aktia-juhlien aikaan. Muun ajasta odeion toimi ilmeisesti kansankokouspaikkana. Odeionia kunnostettiin ja muutettiin 100-luvun lopulla ja 200-luvun alussa jaa. Se säilyi käytössä 200-luvun lopulle saakka.[9]

Odeion sijaitsi kaupungin keskustassa forumin laidalla. Siinä oli puolikaarenmuotoinen orkhestra sekä skene- eli näyttämörakennus, jossa oli myös proskenion. Katsomossa oli 19 penkkiriviä, ja se oli jaettu kahteen osaan poikkisuuntaisella käytävällä.[9] Odeion kunnostettiin vuosina 1969–1972.[3]

Manius Antoninuksen talo

Manius Antoninuksen talon mosaiikkilattiaa.

Manius Antoninuksen talo on merkittävin Nikopoliista kaivettu roomalainen yksityistalo. Se sijaitsi odeionin koillispuolella. Talo rakennettiin 100-luvulla ja sitä kunnostettiin 200-luvun lopulla ja 300-luvun alussa.[10]

Talossa oli keskuspiha sekä viisi suurta ja kuusi pienempää huonetta, joista monet oli koristettu lattiamosaiikein. Yhdessä huoneessa oli hypokaustikylpylä. Lattiamosaiikeissa esiintyvät nimet Manius Antoninus ja Aristokles. Näistä Aristokles oli todennäköisesti talon ensimmäinen omistaja ja Antoninus myöhempiä.[10]

Basilikakirkot

Basilikan rauniot.
Basilika D:n lattiamosaiikkeja.

Bysanttilaisella ajalla kaupungissa oli seitsemän basilikakirkkoa. Niistä neljä oli bysanttilaisten muurien sisäpuolella ja kolme ulkopuolella. Niin kutsutun Basilika A:n rakennutti piispa Dumetios (Doumetios, Dometius) noin vuonna 525–575. Se oli kolmilaivainen ja koristeltu kasvi- ja muita aiheita sisältävillä mosaiikeilla. Basilika B rakennettiin piispa Alkisonin aikana noin vuonna 491–518. Se oli viisilaivainen ja myös sen lattiat oli koristeltu mosaiikein. Basilika C rakennettiin noin vuonna 575–600. Kaupungin eteläosasta löydettiin vuonna 1981 basilika F (ST). Muurien ulkopuolella sijaitsivat Basilika D eli Asyrmatos-basilika, Pyhien apostolien (myös Pyhän Paavalin) basilika sekä Analipsi-basilika.[1][3]

Kaupunginmuurien ulkopuolinen alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatteri, stadion ja gymnasion sijatsivat kaupungin pohjoispuolella.[6] Kukkulalla niiden pohjoispuolella sijaitsi Apollonin pyhäkkö, jonka lähellä oli myös Augustuksen muistomerkki. Kaupungin eteläosassa oli kaupunkiin veden tarjonnut akvedukti eli vesijohto. Kaupungin satamat olivat nykyisten Mýtikaksen ja Vathýn paikalla. Myös läheinen Anaktorionin kaupunki toimi Nikopoliin satamana.[6]

Kaupungin hautausmaat sijaitsivat sen etelä-, länsi- ja pohjoispuolella kaupunginmuurin ulkopuolella kunkin portin edustalla. Hautausmailla oli muun muassa hautataloja.[6]

Nymfaion ja akvedukti

Nymfaion eli nymfeille omistettu lähdekaivo sijaitsi kaupungin länsiosassa lähellä länsiporttia. Se rakennettiin viimeisessä muodossaan 200-luvulla. Nymfaioniin kuului kaksi suurta vesisäiliötä sekä kaksi toisiaan vasten sijoitettua rakennusta. Ne oli varustettu syvennyksin, joissa oli marmoripatsaita.[11] Nymfaion kunnostettiin vuonna 1975.[3]

Kaupunkiin ja Nymfaionin vesisäiliöihin johti vettä noin 50 kilometriä pitkä akvedukti, joka sai alkunsa Loúros-joelta. Akveduktista osa oli tunnelia ja osa kaarisilta-akveduktia. Nymfaionilta vesi jaettiin edelleen eri puolille kaupunkia. Yleisesti katsotaan, että akvedukti rakennettiin heti kaupungin perustamisen jälkeen, mutta toiset ajoittavat sen keisari Hadrianuksen ajalle 100-luvulle. Sitä kunnostettiin vielä Julianuksen aikana. Osia akveduktista on säilynyt Filippiádan Ágios Geórgioksen kylän lähellä. Jäänteitä kunnostettiin vuosina 1978–1980.[1][12]

Pohjoinen kylpylä

Pohjoinen roomalainen kylpylä oli kaupungin huomattavimpia julkisia rakennuksia. Se sijaitsi nimensä mukaisesti kaupungin pohjoispuolella Proasteionin eteläosassa alueella, joissa oli Apollonin temppelin lähellä sijainnut pyhä lehto. Kylpylä rakennettiin heti kaupungin perustamisen jälkeen ensimmäisen vuosisadan eaa. lopulla. Kylpylässä oli uima-allas, kylmien kylpyjen huone (frigidarium) sekä lämpimien ja kuumien kylpyjen huoneet (tepidarium, caldarium). Lämmitys oli järjestetty hypokaustein. Rakennus oli koristeltu marmorein ja mosaiikein.[13] Pohjoinen kylpylä kunnostettiin vuosina 1973–1974.[3]

Stadion

Stadion.

Stadion sijaitsi Apollonin pyhäkkökukkulan juurella roomalaisen teatterin ja gymnasionin välissä. Arkkitehtuuriltaan stadionia pidetään siirtymävaiheen edustajana kreikkalaisesta stadionista kohti roomalaista amfiteatteria. Stadion oli rakennettu itä-länsisuunnassa, ja se oli alun perin Augustuksen aikana kreikkalaisen stadionin mallinen eli pitkän hevosenkengän muotoinen. Sen pituus oli noin 218 metriä ja leveys noin 58 metriä, ja sen kilparadan pituus oli noin 200 metriä ja leveys noin 24 metriä. Myöhemmin myös stadionin toinen pää suljettiin puolikaarella. Tämän oletetaan tapahtuneen keisari Domitianuksen aikana ensimmäisen vuosisadan jaa. lopulla.[14]

Roomalainen teatteri

Teatteri.

Roomalainen teatteri sijaitsi Proasteionissa stadionin itäpuolella. Se rakennettiin ensimmäisellä vuosisadalla jaa., ja sitä käytettiin pääasiassa Aktia-kisoissa. Säilyneiden piirtokirjoitusten mukaan siellä järjestettiin runouden, sofistiikan, komedian, tragedian, airueiden, torvensoittajien, kitharistien, huilunsoittajien ja pantomiimikkojen kilpailuita.[15]

Teatteri oli rakennettu kukkulan rinteeseen. Orkhestra ja katsomo olivat puolikaaren muotoiset. Eturivin istuinrivit olivat kivestä, muut tiilestä. Skene- eli näyttämörakennus oli oletettavasti kaksikerroksinen.[15] Teatteria on kunnostettu vuosina 1978–1984.[3]

Augustuksen muistomerkki

Augustuksen muistomerkin jäänteet.

Augustuksen Aktionin taistelun muistoksi pystyttämä muistomerkki sijaitsi kukkulalla kaupungin pohjoislaidalla. Se rakennettiin vuonna 28 eaa. Muistomerkki muodosti Apollon (Apollonin), Neptunuksen (Poseidonin) ja Marsin (Areen) pyhäkön. Pyhäkköön kuului pitkä alttari, jonka koko oli noin 21,9 x 5,7 metriä, ja sen kolmella sivulla oli pylväshallit. Alttarin vieressä oli Augustuksen itsensä patsas sekä oletettavasti myös hänelle hyvän enteen nimillään ennen taistelua tuottaneen Eutykhos (”Hyväonninen”) -nimisen miehen ja tämän Nikon (”Voittaja”) -nimisen aasin patsaat.[16][17]

Esinelöydöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen esinelöydöt ovat Nikopoliin arkeologisessa museossa, joka sijaitsee Nikópolin kylästä ja arkeologisesta alueesta etelään Prévezan suunnassa. Museoesineisiin kuuluu muun muassa rakennusten koristeosia, veistoksia, keramiikkaa, sarkofageja, rahoja ja muita löytöjä alueelta.[5][18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n Archaeological site of Nikopolis Tentative Lists. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 15.5.2017.
  2. a b c d e f g Νικόπολη στην Πρέβεζα: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 15.5.2017.
  3. a b c d e f g h i Archaeological Site of Nikopolis Greek Travel Pages. Viitattu 15.5.2017.
  4. Nikopolis Visit Greece. Viitattu 15.5.2017.
  5. a b c d e f g h i Nikopolis (Arkeologisen kohteen opaslehtinen) Viitattu 15.5.2017.
  6. a b c d e f g Νικόπολη στην Πρέβεζα: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 15.5.2017.
  7. Νικόπολη στην Πρέβεζα: Τα Μνημεία του Χώρου Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 15.5.2017.
  8. a b Ρωμαϊκά τείχη Νικόπολης Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 15.5.2017.
  9. a b Ρωμαϊκό ωδείο Νικόπολης Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 15.5.2017.
  10. a b Ρωμαϊκή οικία του Αντωνίνου Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 15.5.2017.
  11. Νυμφαίο Νικόπολης Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 15.5.2017.
  12. Ρωμαϊκό Υδραγωγείο Νικόπολης Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 15.5.2017.
  13. Ρωμαϊκές θέρμες Προαστείου Νικόπολης Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 15.5.2017.
  14. Zachos 2015, s. 69–73.
  15. a b Ρωμαϊκό θέατρο Νικόπολης Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 15.5.2017.
  16. Zachos 2015, s. 63–69.
  17. Μνημείο Αυγούστου Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 15.5.2017.
  18. Archaeological Museum of Nikopolis Greek Travel Pages. Viitattu 15.5.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]