Nikolai Johan Ferdinand Knorring
Nikolai Johan Ferdinand Knorring (7. elokuuta 1836 Pietari, Venäjän keisarikunta – 13. maaliskuuta 1905 Nizza, Ranskan kolmas tasavalta) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen kenraalimajuri.[1]
Knorringin vanhemmat olivat heraldikko, pietarilainen vaakunataiteilija Johan Gustaf Knorring (1801-1846) ja Friederike Louise Fehrmann (1806-1875), joka oli pietarilaisen maalarimestari Johan Christian Fehrmannin tytär. Kenraalimajuri Gustaf Christian Knorring oli hänen vanhempi veljensä. Muita veljeksiä olivat Carl Constantin Knorring (1833-1834), Otto-Fredrik Knorring (1834-1882) ja Baltian rautateiden asemapäällikkö Alexander Rudolf Knorring (1844-1882). [2]
Hänen puolisonsa vuodesta 1871 oli Jevdokija Gerasimovna Nikiforova (s. 1845), joka oli kauppias Gerasim Nikiforovin ja Agrafina Mihailovan tytär. Heille syntyi kymmenen lasta, joista neljä kuoli pikkulapsina:
- Nikolai (s. 1872), 2. Konstantinovin sotilasoppilaitoksen junkkeri, 118. Suiškin jalkaväkirykmentin aliluutnantti vuonna 1892-1893, luutnantti vuonna 1896-1897. Erosi palveluksesta vuonna 1898.
- Vera (s. 1873);
- Sergei (s. 1874);
- Eugen (1876-1876), kuoli sylilapsena;
- Constantin (s. 1877) pääesikunnan kartografisen koulun sotilastopografisen osaston oppilas, sotilastopografisen osaston nuorempi kaivertaja, kuvernementinsihteerin arvo 1916.
- Vasili (1880-1880); kuoli sylilapsena
- Vladimir (1881-1884); kuoli lapsena
- Nadežda (1882-1916?);
- Jevdokija (s. 1885)
- Vladimir (1887-1887); kuoli sylilapsena[2]
Nikolai Johan Ferdinand Knorring valmistui aliupseeriksi 2. Pietarin sotaopistosta ja määrättiin henkivartioväen Jekaterinoslavlin krenatöörirykmenttiin vuonna 1854. Hänet ylennettiin vänrikiksi vuonna 1856, aliluutnantiksi vuonna 1863 ja luutnantiksi vuonna 1864, jolloin hän myös tuli palvelukseen Henkivartioväen suomenmaalaiseen rykmenttiin. Knorring ylennettiin alikapteeniksi vuonna 1870 ja kapteeniksi vuonna 1876. Turkin sodan alettua Knorring komennettiin Bulgarian hallituksen palvelukseen vuonna 1877 ja ylennettiin vuonna 1878 everstiksi. Hän palasi takaisin rykmenttiinsä vuonna 1879. Sieltä Knorring siirrettiin vuonna 1886 Henkivartioväen Pavlovskin rykmenttiin ja edelleen 118. Suiskin jalkaväkirykmentin komentajaksi vuonna 1888. Hän sai eron sotapalveluksesta kenraalimajurina elokuussa 1894.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Nikolai Johan Ferdinand Knorring Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 22.2.2020)
- ↑ a b Knorring nr 809 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 12.9.2023.