Nikolai Baiterjakov

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nikolai Semjonovitš Baiterjakov (ven. Николай Семёнович Байтеряков; 9. elokuuta 19231. huhtikuuta 1997) oli udmurttilainen runoilija.

Nikolai Baiterjakov syntyi talonpojan perheeseen Varzi-Jatšin kylässä Udmurtiassa. Hän opiskeli Možgan opettajaopistossa, työskenteli kolhoosissa ja rautatien rakennustyömaalla sekä osallistui toiseen maailmansotaan. Vuosina 1947–1964 hän toimi puoluevirkailijana, suoritti Iževskin puoluekoulun ja Neuvostoliiton kirjailijaliiton kurssit Moskovassa. Kirjailijaliiton jäseneksi hänet hyväksyttiin vuonna 1958.

Baiterjakovin ensimmäiset teokset ilmestyivät vuosina 1939–1940. Ensimmäinen runokokoelma julkaistiin vuonna 1953. Kirjailijan pääteoksia ovat runoelmat Soldatjos ke koško (”Sotilaat palaavat”) ja Eš-Terek. Vuonna 1986 hänelle myönnettiin Udmurtian kansanrunoilijan arvonimi.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pisateli Udmurtii: Biobibliografitšeski spravotšnik, s. 36–39. Iževsk: Udmurtija, 1989. ISBN 5-7659-0131-X.
  2. Domokos, Péter: Itäisten suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuudesta, s. 77. Porvoo: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983. ISBN 951-717-305-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]