Niilo Mäkinen
Niilo Mäkinen[1] (ven. Николай Александрович Мякинен, Nikolai Aleksandrovitš Mäkinen, 1893 Prömpeli – 14. huhtikuuta 1938 Habarovsk) oli inkeriläissyntyinen[2] kommunistipuolueen virkailija, joka toimi Kaukoidän alueiden puoluejohtajana.
Mäkinen syntyi talonpoikaisperheeseen. Hän kävi Opoljan kyläkoulun ja valmistui autonkuljettajaksi Pietarissa vuonna 1910. Mäkinen työskenteli autokoulussa ja palveli ensimmäisessä maailmansodan aikana Venäjän armeijassa. Vuosina 1917–1923 hän toimi rajavartijana Valkeasaaren asemalla, rajavartioston komissaarina Outovassa ja Pietarissa, puna-armeijan ratsuväkirykmentin varakomissaarina Smolenskissa ja ilmapuolustusjoukkojen tehtävissä Pietarissa. Mäkinen liittyi bolševikkipuolueeseen vuonna 1919.[2]
Vuosina 1923–1930 Mäkinen työskenteli puoluevirkailijana Kattilassa, Jaamassa, Hatsinassa ja Lugassa. Vuonna 1930 hän siirtyi Aleksandrovsk-Sahalinskiin, vuonna 1932 Vladivostokiin ja vuonna 1934 Habarovskiin. Mäkinen toimi NKP(b):n Kaukoidän aluepiirin Ala-Amurin aluekomitean ensimmäisenä sihteerinä vuosina 1935–1936 ja Primorjen aluekomitean sekä Vladivostokin kaupunkikomitean ensimmäisenä sihteerinä vuosina 1936–1937. Heinä-elokuussa 1937 hän oli Habarovskin aluepiirikomitean teollisuus- ja liikenneosaston johtaja.[2]
Mäkinen pidätettiin syyskuussa 1937. Hänet tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin syytettynä maanpetoksesta, aseellisen kapinan valmistelusta, terrorismista ja vastavallankumouksellisen järjestön jäsenyydestä. Mäkinen rehabilitoitiin vuonna 1956.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mäkinen Nikolai Aleksandrovitš (Niilo Mäkinen) Spravotšnik po istorii Kommunistitšeskoi partii i Sovetskogo Sojuza 1898–1991. Viitattu 19.6.2022.
- ↑ a b c d Filippov, S. G.: Territorialnyje rukovoditeli VKP(b) v 1934–1939 gg.: spravotšnik, s. 421–422. Moskva: Polititšeskaja entsiklopedija, 2016. ISBN 978-5-8243-2057-2. Teoksen verkkoversio.