Niilo Mäkelä
Niiles (Niilo) Ruben Mäkelä (22. marraskuuta 1895 Oulu – 15. joulukuuta 1943) oli suomalainen jääkärivänrikki. Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri, joka sai tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella vuonna 1916.
Perhe ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäkelän vanhemmat olivat maanviljelijä Juho Mäkelä ja Liisa Lahti. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1924 Priita Liisa Snellmanin kanssa, josta hän erosi vuonna 1937 ja avioitui toisen kerran vuonna 1939 Katri Sofia Ilanderin kanssa, josta hän erosi vuonna 1942. Mäkelä kävi kansakoulun ja suoritti paikallispäälliköiden täydennyskurssin Suojeluskuntain päällystökoulussa vuonna 1922.
Jääkärikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäkelä työskenteli maanviljelijänä Revonlahdella ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 4. komppaniaan 19. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Pataljoonan rintamalta paluun jälkeen Mäkelä siirrettiin 28. maaliskuuta 1917 alkaen Altonan työosastoon, josta hänet laskettiin siviilitöihin Saksaan elokuussa vuonna 1917.
Takaisin Suomeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäkelä palasi takaisin Suomeen Tornion kautta 1. maaliskuuta 1918, josta hänet komennettiin Oulusta Ruukkiin kouluttamaan Paavolan ja Revonlahden yhdistyneitä suojeluskuntia. Myöhemmin hänet siirrettiin, tämän harjoitusleirin tultua lakkautetuksi toukokuun alussa vuonna 1918 joukkueenjohtajaksi Oulun suojeluskuntaan ja sieltä edelleen Pohjois-Pohjanmaan rykmentin täydennyspataljoonan 2. komppaniaan, jossa hän toimi 31. toukokuuta 1918 saakka. Myöhemmin hän työskenteli maanviljelijänä Revonlahdella sekä Revonlahden suojeluskunnan paikallis- ja harjoituspäällikkönä 15. lokakuuta 1918 - 31. heinäkuuta 1925 välisenä aikana. Oy ALKO Ab:n varastomiehenä hän työskenteli vuodesta 1932 alkaen.
Jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäkelä aloitti välirauhan aikana palveluksen varastonhoitajan apulaisena Puolustusvoimain Pääesikunnan topografisella osastolla, jossa tehtävässä hän jatkoi myös jatkosodan puhjettua. Myöhemmin hänet siirrettiin saman osaston toimistoupseeriksi, josta hänet siirrettiin vuonna 1943 Karttavarikko Revon päälliköksi. Mäkelä kuoli auto-onnettomuudessa Lieksassa, hänet on haudattu Revonlahden hautausmaalle Ruukkiin, sankarihautojen yhteyteen kirkon lähelle.
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
     |
|
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.