Nigerian korkein oikeus
| Nigerian korkein oikeus The Supreme Court of Nigeria |
|
|---|---|
 |
|
 Korkeimman oikeuden rakennus Abujassa |
|
| Perustettu | 1963 |
| Tehtävä | Tuomioistuin |
| Toimivalta |  Nigeria |
| Ministeriö | Nigerian oikeusministeriö |
| Päätoimipaikka | Abuja,Nigeria |
| Ylijohtaja | Olukayode Ariwoola |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Nigerian korkein oikeus (engl. Supreme Court of Nigeria) on Nigerian liittotasavallan ylin tuomioistuin ja maan oikeusjärjestyksessä viimeinen muutoksenhakuaste. Korkeimman oikeuden nimestä käytetään lyhennettä SCN (Supreme Court of Nigeria). Sen asema perustuu Nigerian vuoden 1999 perustuslain 230 §:ään.[1] Korkein oikeus käsittelee muutoksenhakuja Nigerian muutoksenhakutuomioistuimesta (eng. Court of Appeal) sekä käyttää perustuslaissa säädetyissä asioissa myös alkuperäistä toimivaltaa. Sen ratkaisuista ei voida valittaa muulle tuomioistuimelle tai viranomaiselle.[2]
Korkein oikeus sijaitsee Abujassa ns. keskusalueella "Three Arms Zone-alueella", jonka läheisyydessä sijaitsee Nigerian presidentinlinna sekä kansalliskokous.[3][4] Tuomioistuimen puheenjohtajana toimii Nigerian ylituomari (eng. Chief Justice of Nigeria), joka on samalla Nigerian oikeuslaitoksen korkein tuomari.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nigerian ylimmän tuomioistuimen historia liittyy maan siirtomaahallinnon aikaiseen oikeusjärjestelmään. Britannian vallan aikana Nigerian tuomioistuinjärjestelmän ylimpänä muutoksenhakuasteena toimi viime kädessä Lontoossa sijainnut Privy Council.[6] Nigerian itsenäistyessä 1. lokakuuta 1960 maan oikeusjärjestystä uudistettiin ja kansallisen korkeimman oikeuden asema vahvistui. Vuoden 1963 tasavaltalainen perustuslaki vakiinnutti korkeimman oikeuden aseman Nigerian ylimpänä kansallisena tuomioistuimena.[7][8]
Vuonna 1976 perustettiin Federal Court of Appeal eli nykyinen muutoksenhakutuomioistuin (Court of Appeal), korkeiden oikeuksien ja korkeimman oikeuden väliseksi muutoksenhakuasteeksi.[9] Tämän jälkeen korkeimman oikeuden asema painottui ylimpänä muutoksenhakutuomioistuimena ja perustuslaillisten kysymysten ratkaisijana. Vuonna 1999 Nigerian palatessa demokraattiseen siviilihallintoon tuli voimaan nykyisen tuomioistuinjärjestelmän perustana oleva vuoden 1999 perustuslaki. Sen VII luvussa säädetään liittovaltion tuomioistuimista ja korkeimmasta oikeudesta.[10]
Toimivalta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuperäinen toimivalta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustuslain 232 §:n mukaan korkeimmalla oikeudella on yksinomainen alkuperäinen toimivalta muun muassa Nigerian liittovaltion ja osavaltion tai kahden tai useamman osavaltion välisissä oikeudellisissa riidoissa silloin, kun asian ratkaisu riippuu oikeudellisen oikeuden olemassaolosta tai laajuudesta.[11] Kansalliskokous voi perustuslain nojalla säätää korkeimmalle oikeudelle myös muuta alkuperäistä toimivaltaa. Tällaista toimivaltaa ei kuitenkaan voida antaa sille rikosasioissa.[12]
Muutoksenhakuasiat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustuslain 233 §:n mukaan korkein oikeus käsittelee muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisuista tehtyjä valituksia.[13] Tietyissä asiaryhmissä muutoksenhakuoikeus on suoraan perustuslain nojalla olemassa. Näihin kuuluvat esimerkiksi ratkaisut, joissa valitusperuste koskee pelkästään oikeuskysymystä, perustuslain tulkintaa tai soveltamista, perustuslain IV luvussa säädettyjen perusoikeuksien loukkaamista sekä rikosasiat, joissa henkilölle on määrätty kuolemanrangaistus.[14] Korkein oikeus käsittelee lisäksi ylimpänä oikeusasteena presidentin, varapresidentin sekä eräiden muiden korkeiden vaaleilla valittujen virkojen vaaleihin liittyviä asioita. Muissa asioissa muutoksenhaku voi edellyttää muutoksenhakutuomioistuimen tai korkeimman oikeuden myöntämää valituslupaa. Perustuslain 235 §:n mukaan korkeimman oikeuden ratkaisuista ei voida valittaa millekään toiselle tuomioistuimelle, henkilölle tai toimielimelle. Tästä poikkeavat presidentille ja osavaltioiden kuvernööreille kuuluvat armahdusvaltuudet.[15]
Korkeimman oikeuden jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korkeimman oikeuden vakinaisia jäseniä ovat:[16]
| Jäsen | Virkakausi alkoi |
|---|---|
| Olukayode Ariwoola (presidentti) | 2011 - jatkuu |
| Kudirat Kekere-Ekun | 2013 - jatkuu |
| John Inyang Okoro | 2013 - jatkuu |
| Uwani Musa Abba Aji | 2018 - jatkuu |
| M. Lawal Garba | 2020 - jatkuu |
| Helen M. Ogunwumiju | 2020 - jatkuu |
| I. M. M. Saulawa | 2020 - jatkuu |
| Adamu Jauro | 2020 - jatkuu |
| Tijjani Abubakar | 2020 - jatkuu |
| Emmanuel A. Agim | 2020 - jatkuu |
| Haruna Tsammani | 2024 - jatkuu |
| Moore Adumein | 2024 - jatkuu |
| Jummai Sankey | 2024 - jatkuu |
| Chidiebere Uwa | 2024 - jatkuu |
| Chioma Nwosu-Iheme | 2024 - jatkuu |
| Obande Ogbuinya | 2024 - jatkuu |
| Stephen Adah | 2024 - jatkuu |
| Habeeb Abiru | 2024 - jatkuu |
| Jamilu Tukur | 2024 - jatkuu |
| Abubakar Umar | 2024 - jatkuu |
| Mohammed Idris | 2024 - jatkuu |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Chapter 7, Section 230 -Establishment of the Supreme Court of Nigeria nigerian-constitution.com. 3.4.2014. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
- ↑ Supreme Court of Nigeria supremecourt.gov.ng. Viitattu 31.8.2026.
- ↑ Steer Clear Of Three Arms Zone, Police Warn Nigerian Protesters | Sahara Reporters saharareporters.com. Viitattu 6.6.2024.
- ↑ The desecration of the Three Arms Zone - Daily Trust https://dailytrust.com/. 5.5.2014. Viitattu 6.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Supreme Court of Nigeria supremecourt.gov.ng. Viitattu 31.8.2026.
- ↑ Gabriel Abubakar: Learn Nigerian Law Learn Nigerian Law. Viitattu 31.8.2026.
- ↑ padmin: Supreme Court of Nigeria - Princess Legal World Law Books in Lagos Princess Legal World. 10.9.2019. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
- ↑ Constitution History – Senate Committee on Constitution Review sccr.gov.ng. Viitattu 31.8.2026.
- ↑ Nigeria Court of Appeal www.courtofappeal.gov.ng. Viitattu 31.8.2026.
- ↑ University of Minnesota Human Rights Library hrlibrary.umn.edu. Viitattu 31.8.2026.
- ↑ Chapter 7, Section 232 - Original jurisdiction nigerian-constitution.com. 3.4.2014. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
- ↑ Gabriel Abubakar: Learn Nigerian Law Learn Nigerian Law. Viitattu 31.8.2026.
- ↑ Chapter 7, Section 233 - Appellate jurisdiction nigerian-constitution.com. 3.4.2014. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
- ↑ kivaonyi: Section 233 of the 1999 Constitution: Jurisdiction of the Supreme Court - streetlawyernaija.com. 10.6.2023. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
- ↑ kivaonyi: Section 234, 235 and 236 of the 1999 Constitution: Constitution and Finality of the Supreme Court of Nigeria - streetlawyernaija.com. 17.6.2023. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
- ↑ Finally Supreme Court Attains Full Complement of 21 Justices – THISDAYLIVE www.thisdaylive.com. Viitattu 6.6.2024.