Next Helsinki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Next Helsinki oli ideakilpailu Helsingin kulttuurikentän ja kaupunkitilan kehittämiseksi. Syyskuussa 2014 käynnistynyt kilpailu syntyi vaihtoehdoksi Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailulle. Next Helsingin järjestäjätahot olivat helsinkiläinen taideyhteisö Checkpoint Helsinki, sekä kaksi yhdysvaltalaista organisaatiota.lähde?

Guggenheim-säätiön kesäkuussa 2014 julkistaman kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun tarkoituksena oli saada rakennettua uusi taidemuseo Helsingin Eteläsatamaan. Tarjotakseen laajempia näkökulmia Helsingin kehittämiseksi ryhmä taideorganisaatioita organisoi kilpailun vaihtoehtoisille ideoille. Kilpailun tarkoituksena oli antaa tilan realistisille ja visionäärisille vaihtoehdoille, joiden lähtökohtana ovat kestävä kehitys, sosiaalinen vastuu ja uutta luova taide.

Kilpailun käynnistäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Next Helsinki -kilpailun ideointivaiheessa oli mukana kaupunkitutkija ja arkkitehti Kaarin Taipale, joka kertoi julkisuudessa, että idea kilpailuun tuli New Yorkista. Taipaleen tuttavat ja kollegat sieltä ottivat yhteyttä toisistaan tietämättä. Yhteistyötahoiksi tulivat arkkitehtuuriin ja kestävään kehitykseen keskittynyt Terreform sekä Guggenheim Abu Dhabi -museon rakentamiseen liittyviä epäkohtia esiin nostanut kansalaisliike G.U.L.F. Luontevaksi suomalaiskumppaniksi löytyi Checkpoint Helsinki.

Next Helsinki -kilpailu julkistettiin 9.9.2014 Helsingissä ja New Yorkissa. Kilpailu kutsui arkkitehdit, kaupunkisuunnittelijat, taiteilijat, luonnonsuojelijat, opiskelijat, aktivistit, runoilijat, poliitikot ja kaikki muut kaupunkeja rakastavat visioimaan, miten Helsinki ja Guggenheim Helsinki -museolle varattu Eteläsataman tontti voitaisiin muuttaa paikaksi, josta kaupungin asukkaat ja vierailijat saisivat suurimman hyödyn. Kilpailuehdotuksille ei annettu tiukkoja määrityksiä, vaan kilpailuun sai osallistua millä tahansa pdf-muotoisella ehdotuksella. Tavoitteena ei siis ollut löytää vaihtoehtoisia suunnitelmia museorakennukseksi.

Tuomariston jäsen, arkkitehti Juhani Pallasmaa totesi: “Maailman ja elämän uusien hahmottamistapojen esille tuomisen sijasta museot ovat muuttumassa osaksi maailmanlaajuista taidemarkkinaa, joka vain vaivoin peittää ideologiset ja taloudelliset tarkoitusperänsä. Yhä useammat museot tukevat kulutusideologiaa sekä taiteellisten pyrkimysten yhdenmukaistumista, kulttuurisen erityislaadun ja ainutkertaisuuden sijasta. Helsingin historiallisessa keskustassa sijaitseva ainutlaatuinen rakennuspaikka on kutsu vaihtoehtoisen, ennakkoasenteettoman, vuorovaikutteisen ja kriittisen taiteellisen kulttuurin tukemiseen, innoittamiseen ja esittämiseen.”lähde?

Tuomaristo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Next Helsinki -kilpailun tuomaristossa oli kaksitoista kansainvälistä vaikuttajaa: arkkitehti Michael Sorkin (puheenjohtaja), arkkitehti Walter Hood, taiteilija Juha Huuskonen, taiteilija Heta Kuchka, professori Juhani Pallasmaa, kaupunkiekologi Miguel Robles-Durán, arkkitehtuuriprofessori Neil Spiller, professori Andrew Ross, taidekuraattori Joanna Warsza, professori Mabel Wilson sekä professori Sharon Zukin.

Kilpailuehdotukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailuun tuli yhteensä 217 ehdotusta 37:stä eri maasta. Tuomaristo julkisti tulokset Helsingissä 20.4.2015 ja samana päivänä kaikki ehdotukset julkaistiin verkossa. Tuomaristo valitsi ehokaslistalle yhteensä kahdeksan ehdotusta: "Parc art Helsinki" (tekijät Pedro Carrasco Zanini Sánchez ja Lucía Gutierrez Vazquez), "Helsinki Polybrids" (tekijät Thomas Kong ja Susan Seah), "Museum of the Welfare State" (tekijä Marco Giovannone), "MUUSA" (tekijä draftworks*architects), "Landscaped Dock" (tekijät Mathilde Lull ja François Perrier), "Visions for Helsinki" (tekijä Milja Hartikainen), "Helsinki Iňač" (tekijä Tomáš Boroš) ja "Baltic Tale of Nothingness" (tekijät Constantinos Marcou ja Costas Nicolaou). Tuomariston julkaisemalla pidemmällä ehdoksalistalla oli 18 muuta ehdotusta.lähde?

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]