Nevit Kodallı
Mehmet Nevit Kodallı (12. tammikuuta 1924 Mersin – 1. syyskuuta 2009 Mersin) oli turkkilainen säveltäjä.[1]
Kodallı opiskeli Necil Kazım Aksesin johdolla ja valmistui Ankaran valtionkonservatorion sävellyksen ja orkesterinjohdon laitokselta vuonna 1947. Samana vuonna hän osallistui eurooppalaiseen kilpailuun, jossa voitti ensipalkinnon kuoroteoksellaan ja fuugallaan. Vuonna 1948 Kodallı lähti Pariisiin, jossa hän opiskeli Arthur Honeggerin johdolla École normale de musiquessa ja sai diplominsa vuonna 1951. Palattuaan Turkkiin vuonna 1953 hän pääsi akateemikoksi Ankaran valtionkonservatorioon. Vuonna 1953 Kodallı kantaesitti Cahit Külebin sanoihin säveltämänsä teoksen Atatürk Oratoryosu Kemal Atatürkin ruumiin Ankaran etnografisesta museosta Anıtkabiriin siirron yhteydessä. Vuosina 1955–1962 Kodallı toimi Turkin valtionoopperan (Ankara) varamusiikkimanagerina; hän myös johti sitä jonkin aikaa.[1]
Kodallı sai Turkin valtiontaiteilijan arvonimen vuonna 1981 ja pääsi professoriksi vuonna 1985. Hän teki mahdolliseksi sävellyksen laitoksen avaamisen Çukurovan yliopistoon vuonna 1989. Vuonna 1997 hän sai Sevda-Cenap Andin musiikkijärjestön myöntämän kultaisen kunniamitalin.[1]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yaylı Çalgılar Dörtlüsü (jousikvartetto, 1946)
- Yaylı Çalgılar Altılısı (jousisekstetto, 1945–46)
- Süit (sarja, 1946–1947)
- Senfoni (sinfonia, 1947–1949)
- Sinfonietta (1949)
- Piyano Sonatı (pianosonaatti, (1950)
- Atatürk, Epik Oratoryo (oratorio, 1950; sanat: Cahit Külebi)
- Van Gogh (1954–1955; sanat: Bülent Sokullu, Orhan Asena, Aydın Gün)
- Antigone (1958)
- Gılgamış (1963; sanat: Orhan Asena)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Nevit Kodallı Biyografya.com