Nerolidoli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nerolidoli
Tunnisteet
IUPAC-nimi 3,7,11-trimetyylidodeka-1,6,10-trien-3-oli
CAS-numero 7212-44-4
PubChem CID 8888
SMILES CC(=CCCC(=CCCC(C)(C=C)O)C)C
Ominaisuudet
Molekyylikaava C15H26O
Moolimassa 222,358 g/mol
Kiehumispiste 276 °C[1]
Tiheys 0,8778 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen Ei liukene veteen

Nerolidoli (C15H26O) on terpenoideihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä esiintyy luonnossa useiden kasvien eteerisissä öljyissä. Nerolidolia voidaan käyttää hajusteissa ja muiden yhdisteiden valmistamiseen.

Ominaisuudet, valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoneenlämpötilassa nerolidoli on väritöntä nestettä. Yhdisteellä on mieto kukkaismainen tuoksu. Aine ei liukene veteen, mutta liukenee orgaanisiin liuottimiin, esimerkiksi etanoliin, dietyylieetteriin ja asetoniin. Nerolidolilla on neljä isomeeriä, jotka ovat (3R,6E)-, (3S,6E)-, (3R,6Z)- ja (3S,6Z)-isomeerit.[1][2][3][4] Kasvit muodostavat yhdistettä farnesyylipyrofosfaatista nerolidolisyntaasin katalysoimana[5].

Nerolidolia voidaan eristää kasveista, mutta suurin osa valmistetaan synteettisesti lähtien linalolista. Linaloli reagoi ensin etyyliasetoasetaatin tai 2-metoksipropeenin kanssa geranyyliasetoniksi. Geranyyliasetonista muodostetaan nerolidoli reaktiolla vinyylimagnesiumbromidin kanssa.[1][2]

Nerolidolia käytetään ainesosana kukkaistuoksuissa, deodoranteissa ja puhdistusaineissa. Siitä voidaan valmistaa myös muita yhdisteitä, esimerkiksi farnesolia, E-vitamiinia ja K1-vitamiinia.[1][2][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Charles S. Sell: Terpenoids, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2006.
  2. a b c Johannes Panten & Horst Surburg: Flavors and Fragrances, 2. Aliphatic Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2015.
  3. Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 1112. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
  4. a b Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 154. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  5. Dinesh A. Nagegowda, Michael Gutensohn, Curtis G. Wilkerson & Natalia Dudareva: Two nearly identical terpene synthases catalyze the formation of nerolidol and linalool in snapdragon flowers. The Plant Journal, 2008, 55. vsk, nro 2, s. 224-239. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.12.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]