Nana (kirja)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nana
NanaZola.jpg
Alkuperäisteos
Kirjailija Émile Zola
Kieli ranska
Genre romaani
Julkaistu 1880
Ulkoasu sidottu/nidottu
Suomennos
Suomentaja Georgette Vuosalmi
Kustantaja KK laakapaino
Ulkoasu sidottu/nidottu
Sivumäärä 335
Sarja: Les Rougon-Macquart
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Édouard Manet’n maalaus "Nana" (1877). Manet’n katsotaan inspiroituneen aiheesta luettuaan Zolan kuvauksen Nanasta teoksessa Ansa (L'Assommoir).

Nana on ranskalaisen kirjailijan Émile Zolan romaani, jota pidetään tekijänsä tunnetuimpana kirjana. Nana ilmestyi vuonna 1880 ja on yhdeksäs osa Les Rougon-Macquart -romaanisarjaa. Romaanin päähenkilö Nana on pariisilainen näyttelijätär ja kurtisaani, joka valloittaa miehet lumoavalla kauneudellaan ja riuduttaa rikkaimmatkin miehet köyhiksi tuhoten heidän elämänsä. Nana oli heti ilmestyttyään huikea menestys ja sitä myytiin puolessa vuodessa 150 000 kappaletta. Uskaliaan sisältönsä takia teos herätti närkästystä ja aiheutti kohua.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjan päähenkilö Anna "Nana" Coupeau on pääesiintyjä ranskalaisen Variétés-teatterin uudessa näytelmässä ”Vaalea Venus”. Nana ei osaa laulaa eikä tanssia, mutta hurmaa ensi-illassa Pariisin eliitin kauneudellaan. Nana on samanaikaisesti sekä näyttelijätär, että kurtisaani, yönsä hän viettää eri miesten kanssa. Nanan kamarineiti Zoé hoitaa hänen kotiaan, ottaa vastaan vieraita ja avustaa Nanaa esimerkiksi pukeutumisessa.

Nanasta ja ”Vaaleasta Venuksesta” muodostuu koko Pariisin kiinnostuksenkohde. Nana järjestää suuret illalliset, joihin hän kutsuu yläluokan edustajia tehdäkseen vaikutuksen heihin. Hän tutustuu paremmin kesteissä moniin henkilöihin, mm. Léon Faucheryyn, joka on Le Figaron pakinoitsija, tämän serkkuun Hector de la Faloiseen, sekä kreivi Muffat de Beauvilleen. Kirjan aikana erityisesti kreivi Muffat kiintyy Nanaan ja ostaa tälle mahtavan talon kaikkine mukavuuksineen, minkä johdosta Nanasta tulee osa yläluokkaa. Siitä huolimatta Nana tuo yhä taloonsa miehiä. Vähitellen Nana alkaa kylvämään tuhoa ympärilleen riuduttamalla hänen luokseen tulevat miehet köyhiksi. Hän pitää miehiä pilkkanaan ja tuhoaa heidän elämänsä.

Romaanin lopussa Nana lähtee tapaamaan sairasta poikaansa, saa tältä tappavan tartunnan ja kuolee siihen. Nanan kuolema yllättää kaikki ja hänen surkea loppunsa vie päätökseen hänen loisteliaan elämänsä.

Henkilöluettelo (kuten kirjassa)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Léon Fauchery, Le Figaron pakinoitsija
  • Hector de la Faloise, hänen serkkunsa
  • Herra Bordenave, teatterin johtaja
  • Pankkiiri Steiner
  • Kreivi Xavier de Vandeuvres
  • Foucarmont, meriupseeri
  • Kreivi Muffat de Beauville
  • Kreivitär Sabine Muffat, hänen puolisonsa
  • Markiisi de Chouard, kreivitär Sabinen isä
  • Labordette, puolimaailmannaisten taloudellinen neuvonantaja
  • Paul Daguenet, jota sanotaan Mimiksi
  • Georges Hugon, 17-vuotias nuorukainen
  • Kapteeni Philippe Hugon, edellisen vanhempi veli

Puolimaailmannaisia:

  • Lucy Stewart
  • Caroline Héquet
  • Blanche de Sivry
  • Léa de Horn
  • Gaga
  • Amélie, Gagan tytär, jota sanotaan Liliksi
  • Tatan Néné
  • Maria Blond
  • Louise Violaine

Näyttelijättäriä:

  • Clarisse Besnus
  • Simonne Cobiroche
  • Rose Mignon

Näyttelijöitä:

  • Auguste Mignon, Rosen mies
  • Fontan
  • Prulliére

Muita henkilöitä:

  • Bosc
  • Rouva Lerat, Nanan täti
  • Rouva Maloir, Nanan seuranainen
  • Zoé, Nanan kamarineito
  • Rouva Robert, korkeamman luokan puolimaailmannainen
  • Satin, katutyttö
  • Rouva Tricon, bordellin emäntä

Tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nana kuin muidenkin Zolan kirjojen katsotaan olevan malliesimerkki naturalisistisesta tyylisuuntauksesta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zola, Émile. 1982. Nana. Helsinki: KK laakapaino.

Tämä kirjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.