Naisen kosto (vuoden 1945 elokuva)
| Naisen kosto | |
|---|---|
| Les Dames du Bois de Boulogne | |
 |
|
| Ohjaaja | Robert Bresson |
| Käsikirjoittaja |
|
| Perustuu | Denis Diderot'n romaaniin Jaakko fatalisti ja hänen isäntänsä |
| Tuottaja | Raoul Ploquin |
| Säveltäjä | Jean-Jacques Grünenwald |
| Kuvaaja | Philippe Agostini |
| Leikkaaja | Jean Feyte |
| Pukusuunnittelija | Madame Grès |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Ranska |
| Tuotantoyhtiö | Les Films Raoul Ploquin |
| Levittäjä | Netflix |
| Ensi-ilta | 21. syyskuuta 1945 |
| Kesto | 84 |
| Alkuperäiskieli | ranskan kieli |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Naisen kosto (Les Dames du Bois de Boulogne) on ranskalainen Robert Bressonin ohjaama elokuva vuodelta 1945. Se on moderni sovitus Denis Diderot'n romaanista Jaakko fatalisti ja hänen isäntänsä. Se kertoo miehestä, joka huijataan naimisiin entisen prostituoidun kanssa.
Tuotanto ja vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisen elokuvansa, Synnin enkeleiden jälkeen Bresson aloitti käsikirjoittamaan uutta elokuvaa, joka pohjautui tarinaan Denis Diderot'n romaanissa. Elokuvan dialogeita oli Bressonin lisäksi kirjoittamassa Jean Cocteau. Bresson on myöhemmin kertonut, että Cocteaun tehtävä oli käytännössä vain yhdenmukaistaa tarinaa, ja että oli itse vastuussa myös suurimmasta osasta dialogia.[1]
Naisen koston kuvaukset alkoivat toukokuussa 1944, Natsi-Saksan Ranskan miehityksen viimeisinä kuukausina. Kuvaukset Épinayn studiolla jouduttiin keskeyttämään useasti ilmahyökkäysten takia. Sen jälkeen kun Pariisi vapautettiin elokuussa, kuvauksia vaikeutti sähköpula. Kuvaukset saatiin kuitenkin valmiiksi lopulta helmikuussa 1945, ja elokuvan ensi-ilta oli syyskuussa.[2] Naisen kosto ei ollut menestys, sillä sen katsojaluvut jäivät pieniksi eivätkä kriitikot pitäneet siitä.[1]
Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naisen kosto oli poikkeuksellinen elokuva Bressonin tuotannossa, sillä siinä oli käytetty melko perinteistä elokuvakerrontaa. Siitä puuttuikin monet Bressonin elokuvien erityispiirteistä, kuten uskonnollinen symboliikka.[3] Vaikka pääosissa esiintyneet María Casares ja Elina Labourdette saivatkin kehuja rooleistaan, niin kokemus elokuvasta vakuutti Bressonin luopumaan "tähdistä".[4] Elokuvan pettymyksen jälkeen Bresson vältti jatkossa ammattinäyttelijöitä ja studiotuotantoa.[5]
Ranskan uuden aallon ohjaajien François Truffaut'n ja Jean-Luc Godardin on sanottu saaneen vaikutteita Naisen kostosta.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Cunneen, Joseph E.: Robert Bresson: A Spiritual Style in Film. New York: Continuum International Publishing Group, 2003. ISBN 0-8264-1471-0. Google-kirjat (viitattu 27.3.2011). (englanniksi)
- Pönni, Antti: Robert Bresson elokuvateoreetikkona. Lisensiaatintutkielma. Turun yliopisto, 2005. Teoksen verkkoversio (viitattu 27.3.2011). [vanhentunut linkki]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pönni, s. 27–28.
- ↑ Cunneen, s. 34
- ↑ a b Travers, James: Les Dames du Bois de Boulogne (1945) FrenchFilms.org. Viitattu 27.3.2011. (englanniksi)
- ↑ Cunneen, s. 41.
- ↑ Robert Bresson: Alias Grace BFI – Sight & Sound. 10.2.2012. Arkistoitu 7.6.2017. Viitattu 27.3.2011. (englanniksi)