Myrskylän työväentalo Kino
| Myrskylän työväentalo Kino | |
|---|---|
 Myrskylän työväenyhdistyksen talo 1953 |
|
| Osoite |
Kyläpääntie 1, 07600 Myrskylä |
| Sijainti | Myrskylä |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi |
1. talo vuonna 1907, 2. talo vuonna 1929 |
| Rakennuttaja | Myrskylän työväenyhdistys |
| Omistaja | Myrskylän Sos.dem.Työväenyhdistys |
| Runkorakenne | hirsi |
 |
|
Myrskylän työväentalo Kino on Myrskylän kunnassa sijaitseva työväentalo.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myrskylän työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905. Vuoden loppuun mennessä yhdistyksessä oli 60 jäsentä, joista 18 naista ja 42 miestä. Myös talojen tyttäriä ja poikia kuului yhdistykseen. Talolle saatiin vuokrattua tontti. Ensimmäinen maininta talosta on SDP:n puoluetilastossa vuodelta 1907. Vuonna 1927 toimintaa oli niin runsaasti, että päätettiin hankkia suurempi työväentalo. Työväentaloa varten ostetut puut kaadettiin ja sahattiin talkoilla. Rakennusurakoitsijaksi valittiin yhdistyksen jäsen Ville Hedberg. Varoja rakentamiseen koottiin iltamilla ja arpajaisilla.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväentalolla on tehty jatkuvasti korjauksia ja parannustöitä. Juhlasalin ja eteisen lattia on uusittu. Taloon on rakennettu sauna ja kokoustila, myös saniteettitilat on ajanmukaistettu.[1]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväenyhdistyksellä oli oma kisällilauluryhmä, joka esiintyi muillakin työväentaloilla vierailuiltamissa. Voimistelu- ja urheiluseura Tuisku perustettiin vuonna 1931. Toiminta työväentalolla keskittyi lähinnä tanssien ja iltamien järjestämiseen. Teatteri Kino perustettiin vuonna 1953 elokuvien esittämistä varten. Tällä toiminnalla työväenyhdistys pystyi maksamaan velkansa ja pitämään työväentaloa hyvässä kunnossa. Elokuvateatteri toimi työväentalolla 41 vuotta 1990-luvulle asti. Vuonna 1976 työväentalolla alettiin järjestää bingoiltoja, joihin tultiin pelaamaan busseilla muiltakin paikkakunnilta. Bingotoiminta jatkui 2000-luvulle, ja sen turvin työväentaloa pystyttiin pitämään yllä ja peruskorjaamaan.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla, s. 168. Helsinki: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4.