Monniset

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee alaheimoa. Suvusta katso Monniset (suku)
Monniset
Kuparimonninen (Corydoras aeneus)
Kuparimonninen (Corydoras aeneus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Monnikalat Siluriformes
Heimo: Panssarimonnit Callichtyidae
Alaheimo: Monniset
Corydoradinae
Hoedeman, 1952
Suvut
Katso myös
 Commons-logo.svg Monniset Commonsissa

Monniset (Corydoradinae) ovat panssarimonneihin kuuluvia kaloja. Ne ovat suosittuja akvaarion pohjakaloja.

Suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monniset jaetaan kolmeen sukuun[1]:

Sukuryhmä (tribus) Aspidoradini

Sukuryhmä (tribus) Corydoradini

Aiemmin omana sukunaan olleet vihermonniset (Brochis) on yhdistetty Corydoras-sukuun.[1]

Tyypillisiä monnislajeja ovat mm. Korumonninen (Corydoras elegans), Kuparimonninen (Corydoras aeneus), Täplämonninen (Corydoras paleatus), pandamonninen (corydoras panda), kaarimonninen (corydoras arcuatus) ja Vihermonninen (Corydoras splendens). Pieniä lajeja edustavat kääpiömonninen ja pikkumonninen(Corydoras habrosus).

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monnisilla ei ole muille kaloille tyypillisiä suomuja vaan luulevyistä muodostunut panssari.[2] Monniset jäävät pieniksi. Pääosa monnislajeista on 4-7 cm:n mittaisia, lähes kaikki alle 10-senttisiä.[3]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monniset ovat kotoisin Etelä-Amerikasta ja ovat levinneet ylhäältä maanosan pohjoisosasta alas Argentiinan pohjoisosaan saakka.[3]

Käyttäytyminen, allaskoko ja lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monniset oleskelevat mieluiten pohjassa, jonka soran pitää olla pienirakeista ja pyöreää ilman teräviä reunoja. Suurin tavallisimmista monnislajeista on 8-senttiseksi kasvava vihermonninen, jonka allas saisi olla ainakin 150 litrainen. Tavallisimpien 5-7 cm:n pituisten monnislajien, kuten täplämonnisten, kuparimonnisten ja pandamonnisten altaan olisi hyvä olla vähintään 100 litrainen. Pienempien 3-4-senttisiksi kasvavien lajien, kuten kääpiömonnisten, nuolimonnisten ja pikkumonnisten altaaksi riittää jo 50 litrainen akvaario. Kaikki monniset viihtyvät vain parvessa, johon tulisi kuulua vähintään 6 yksilöä.

Vesiolot ja ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monniset tyytyvät tavanomaisiin vesioloihin ja syövät peruskuivaruokaa. Ne tonkivat ruokaa hiekan joukosta, jonne ruoka helposti muuten jäisi pilaantumaan, ja ovat näin ollen hyviä "roskisdyykkareita".[3]. Monnisten altaan pohjamateriaalin tulisi olla pyöreää tai hienojakoista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Marcelo R. Britto: Phylogeny of the subfamily Corydoradinae Hoedeman, 1952 (Siluriformes: Callichthyidae), with a definition of its genera http://acd.ufrj.br/ppgzoo/orientadores/dados/Artigos%20Brito/Phylogeny%20Corydoradinae%20(Britto).pdf.+ Proceedings of the Academy of Natural Sciences of Philadelphia, 2003, nro 153, s. 119–154.
  2. David Alderton: Värikäs akvaario. Tammi, 1998. ISBN 951-31-1170-9.
  3. a b c Pertti Rassi: Panssarimonnit. Gummerus, 1997. ISBN 951-97628-0-9.