Milt Buckner

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Milt Buckner vuonna 1953

Milton Brent Buckner (10. heinäkuuta 1915 Saint Louis, Missouri27. heinäkuuta 1977 Chicago, Illinois) oli yhdysvaltalainen jazzpianisti, -urkuri, -vibrafonisti ja -sovittaja, joka 1950-luvun alusta lähtien teki tunnetuksi Hammond-sähköurkuja jazz- ja viihdemusiikin soittimena. Sitä ennen vuosina 1941–1948 hän toimi Lionel Hamptonin yhtyeen pianistina, sovittajana ja apulaisjohtajana.[1]

Milt Buckner jäi yhdeksänvuotiaana orvoksi ja varttui Detroitissa. Hän sai musiikkioppia sedältään, pasunisti John Tobiasilta, ja opiskeli sitten Detroit Institute of Arts -oppilaitoksessa ja kulki samalla kiertueilla Harlem Aristocratsin, Mose Burken ja The Dixie Whangdoodles -yhtyeen mukana. Buckner työskenteli 1930-luvun Detroitissa muun muassa Cab Callowayn kanssa, 1941–1948 Lionel Hamptonin yhtyeessä ja perusti sitten oman big bandinsä kunnes palasi Hamptonin leipiin vuosiksi 1950–1952. Siitä lähtien hän soitti uransa loppuun asti miltei yksinomaan Hammond-urkuja, useimmiten triokokoonpanoissa. 1960- ja 1970-luvuilla hän teki useita kiertueita myös Eurooppaan.[1]

Buckner kuoli Chicagossa 1977.[1]

Diskografiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vibe Boogie (Lionel Hamptonin kanssa, 1945)
  • Chord a Rebop (Lionel Hamptonin kanssa, 1946)
  • Rockin’ with Milt (1954)
  • Rockin’ Hammond (1956)
  • Count Basement (1956)
  • Send Me Softly (1957)
  • Mighty High (Argo, 1959)
  • Please Mr. Organ Player (1960)
  • Midnight Mood (1962)
  • Play Chords (1966)
  • More Chords (1969)
  • Rockin' Again (1972)
  • Green Onions (kitaristi Roy Gainesin kanssa, 1975)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Buckner, Milt(on Brent), Baker’s Biographical Dictionary of Musicians, The Gale Group 2001. Vaatii HighBeam-tilauksen. Viitattu 8.12.2015.