Milovan Milovanović

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Milovan Milovanović

Milovan Milovanović (1. maaliskuuta (J: 17. helmikuuta) 1863 Belgrad1. heinäkuuta (J: 18. kesäkuuta) 1912 Belgrad)[1] oli serbialainen oikeusoppinut, diplomaatti ja poliitikko, joka toimi Serbian pääministerinä vuosina 1911–1912. Hän oli yksi Balkanin liiton arkkitehdeista.

Milovanović opiskeli oikeustiedettä Ranskassa ja Saksassa, ja hän oli ensimmäinen serbi, joka väitteli tohtoriksi Pariisin yliopistosta. Hänet nimitettiin vuonna 1888 Belgradin yliopiston kansainvälisen oikeuden professoriksi. Samana vuonna hän sai myös tehtäväkseen auttaa uuden liberaalin perustuslain laatimisessa Serbialle. Milovanović nimitettiin ulkoministeriön alivaltiosihteeriksi vuonna 1890, mutta hän palasi seuraavana vuonna professorinvirkaansa. Vuosina 1896–1897 hän toimi Serbian oikeusministerinä. Vuonna 1899 Radikaalipuolueen johtohenkilöitä syytettiin salaliitosta kuningashuonetta vastaan, jolloin myös Milovanović pakeni ulkomaille ja hänet tuomittiin poissaolevana kahden vuoden vankeuteen. Hänet kuitenkin kutsuttiin jo seuraavana vuonna takaisin Serbian hallituksen palvelukseen, ensin suurlähettilääksi Bukarestiin ja vuonna 1901 valtiovarainministeriksi. Vuonna 1901 hän sai myös toisen kerran tehtäväkseen laatia maalleen uuden perustuslain.[1][2]

Vuodesta 1902 Milovanović toimi suurlähettiläänä Roomassa ja edusti Serbiaa vuoden 1907 toisessa Haagin konferenssissa. Vuodesta 1908 hän toimi kuolemaansa asti Serbian ulkoministerinä, myös pääministerikautensa ajan. Hänen ulkoministerikautensa alkuun osui vaikea Bosnian kriisi, joka syntyi Itävalta-Unkarin liitettyä Bosnia-Hertsegovinan itseensä. Milovanović onnistui kriisin aikana taitavasti pitämään esillä toiveita serbien asuttamien alueiden yhdistämisestä Serbiaan ilman että tilanne kuitenkaan – kiihkeästä kansalaismielipiteestä huolimatta – provosoitui sodaksi Itävalta-Unkarin kanssa. Sota olisi tuhonnut toiveet aluelaajennuksista.[1][2] Hän teki aloitteen vuonna 1910 toteuneeseen kauppasopimukseen Itävalta-Unkarin kanssa.[1]

Tultuaan pääministeriksi Milovanović neuvotteli vuonna 1912 liittosopimuksen Serbian ja Bulgarian välille, mikä muodosti pohjan laajemman Balkanin liiton muodostamiselle. Hän kuoli ennen kuin liitto ehti laajentua lopulliseen muotoonsa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Milovan Milovanović (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 27.11.2013.
  2. a b Nordisk familjebok (1913), s. 544 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 27.11.2013.