Mikrosimulointi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mikrosimulointi on mallintamistekniikka, joka toimii yksittäisten toimijoiden tasolla, kuten henkilöt, kotitaloudet, ajoneuvot ja yritykset.

Mikrosimuloinnissa jokainen yksikkö esitetään tietueena jolla on yksilöivä tunnus ja sisältönä on yksikköön liittyviä tietoja: esimerkiksi lista henkilöistä joiden tietoina on ikä, sukupuoli, aviollinen- ja työllisyystilanne, tai lista ajoneuvoista joiden tietoina on lähtöpaikka, kohdepaikka ja toiminnallisia tietoja.

Näihin yksiköihin sovelletaan sääntöjä (muutoksien todennäköisyyksiä), jotka johtavat simuloituihin muutoksiin yksiköiden tilassa ja käytöksessä. Säännöt voivat olla deterministisiä (todennäköisyys =1) kuten verolainsäädännön muutoksista seuraavia verovelvoitteiden muutoksia tai stokastisia (todennäköisyys ≤1) kuten tietyn ajan sisällä tapahtuvia todennäköisyyksiä liittyen kuolemaan, avioitumiseen, synnyttämiseen tai asunnon vaihtamiseen. Kummassakin tapauksessa tulos on arvio näiden sääntöjen soveltamisesta, mahdollisesti useiden ajallisesti peräkkäisten soveltamisvaiheiden jälkeen. Tuloksissa on arvio summautuvista muutoksista, ja tärkeimpänä, tieto sääntöjen aiheuttamien muutoksien jakautumisesta.

Mikrosimuloinnissa tarkastellaan pääasiassa jakautumisen muutoksia, joten sitä käytetään arvioimaan taloudellisten ja väestötieteellisten muutosten vaikutusta yhteiskuntaan. Toinen lisääntyvä soveltamisala on liikennevirtojen jakautumisen arvioiminen katuverkossa.

Mikrosimulointi liittyy läheisesti kahteen muuhun yksikkötason mallintamisen näkökulmaan soluautomaattiin (cellular automation, CA) ja agenttipohjainen mallintamiseen (agent-based modeling, ABM)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.