Miekkailu kesäolympialaisissa 2024 – naisten floretin joukkuekilpailu
| ||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||
Naisten florettimiekkailun joukkuekilpailu Pariisin 2024 kesäolympialaisissa kilpailtiin 1. elokuuta 2024 Grand Palais’ssa Pariisissa. Kilpailuun osallistui kahdeksan joukkuetta, joista jokainen koostui kolmesta varsinaisesta jäsenestä ja yhdestä varajäsenestä.[1] Kilpailun voitti Yhdysvallat, hopeaa sai Italia ja pronssia Japani.[2] Kyseessä oli Yhdysvalloille ensimmäinen joukkuekilpailun kultamitali olympialaisissa[3] ja Japanille ensimmäinen olympiamitali naisten floretin joukkuekilpailussa.[4]
Karsinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Olympiamiekkailun joukkuekilpailuihin pääsi mukaan kahdeksan joukkuetta: maailmanrankingin neljä parasta ja näiden ulkopuolelta rankingissa korkeimmalla ollut joukkue kultakin neljältä karsinta-alueelta.[5]
Formaatti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mukaan päässeet kahdeksan joukkuetta sijoitettiin yksinkertaiseen pudotuskaavioon. Puolivälierävaiheen voittajat jatkoivat välieriin, häviäjät sijoitusotteluihin. Välierien voittajat kohtasivat loppuottelussa ja häviäjät pronssiottelussa.[2]
Kussakin joukkueessa kilpaili kolme varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen. Ottelut koostuivat yhdeksästä osaottelusta niin, että kummankin joukkueen kaikki varsinaiset jäsenet ottelivat toisen joukkueen kaikkia varsinaisia jäseniä vastaan. Halutessaan joukkueet saattoivat korvata varajäsenellä kenet tahansa varsinaisen jäsenen ennen osaottelun alkua. Osaottelut kestivät kolme minuuttia tai kunnes toinen joukkueista saavutti pistetavoitteen. Tavoite kasvoi jokaisessa osaottelussa viidellä niin, että ensimmäinen osaottelu päättyi toisen joukkueen noustua viiteen pisteeseen, toinen kymmeneen ja niin edelleen. Voittaja oli se joukkue, joka ensimmäisenä saavutti 45 pistettä tai oli johdossa ajan loppuessa viimeisessä osaottelussa. Tasatilanteessa siirryttiin minuutin mittaiselle jatkoajalle, jossa ensin pisteen saanut voitti.[5][6]
Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puolivälieristä välieriin pääsivät Italia, Japani, Kanada ja Yhdysvallat. Välierissä Italia voitti Japanin ja Yhdysvallat Kanadan melko selvin luvuin 45–39 ja 45–31.[2] Pronssiottelussa kohtasivat Japani ja Kanada. Ottelu pysyi pitkälti tasaisena: Japani nousi välillä muutaman pisteen johtoon, mutta Kanada tasoitti tilanteen. Viimeiseen osaotteluun lähdettäessä tilanne oli kuitenkin 32–29 Japanin eduksi. Eleanor Harvey, joka oli floretin yksilökilpailussa ottanut yllättäen Kanadan ensimmäisen olympiamitalin miekkailussa, sai kavennettua eron yhteen pisteeseen Yūka Uenoa vastaan. Ueno sai ottelun loppuhetkillä Harveyn hyökkäysyritykset puolustettua, ja Japani vei pronssin pistein 33–32.[7][8]
Loppuottelussa Yhdysvaltain joukkueen Lee Kiefer ja Lauren Scruggs, jotka ottivat floretin henilökohtaisessa kilpailussa kaksoisvoiton, veivät ensimmäisissä osaotteluissaan Yhdysvallat johtoon. Johtoasemassa pistein 19–15 Yhdysvallat vaihtoi otteluun varajäsen Maia Weintraubin, joka ei ollut osallistunut lainkaan kahteen ensimmäiseen otteluun. Weintraub voitti ensimmäisen osaottelunsa kymmenkertaista maailmanmestari Arianna Errigoa vastaan 6–4 ja toisen osaottelunsa 5–1. Viimeiseen osaotteluun, Scruggs vastaan Errigo, lähdettiin Yhdysvaltain johdossa 40–32. Errigo aloitti osaottelunsa vahvasti ja kavensi tilanteeksi 42–39. Sen jälkeen Scruggs kuitenkin voitti kolme perättäistä pistettä, ja Yhdysvallat voitti ottelun ja olympiakullan pistein 45–39.[3]
Ottelukaavio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Puolivälierät | Välierät | Loppuottelu | ||||||||
 Italia | 45 | |||||||||
 Egypti | 14 | |||||||||
| Italia | 45 | |||||||||
 Japani | 39 | |||||||||
 Puola | 30 | |||||||||
| Japani | 45 | |||||||||
| Italia | 39 | |||||||||
 Yhdysvallat | 45 | |||||||||
 Ranska | 36 | |||||||||
 Kanada | 38 | |||||||||
| Kanada | 31 | |||||||||
| Yhdysvallat | 45 | Pronssiottelu | ||||||||
 Kiina | 37 | |||||||||
| Yhdysvallat | 45 | |||||||||
| Japani | 33 | |||||||||
| Kanada | 32 | |||||||||
Sijoitusottelut
| Sijoitusotteluiden välierät | 5. sijan ottelu | |||||
| Egypti | 21 | |||||
| Puola | 45 | |||||
| Puola | 44 | |||||
| Ranska | 45 | |||||
| Ranska | 45 | |||||
| Kiina | 39 | |||||
| 7. sijan ottelu | ||||||
| Egypti | 18 | |||||
| Kiina | 45 | |||||
Sijoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Statistics by Event (PDF) Paris 2024. 1.8.2024. Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 2.8.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Results Bracket (PDF) Paris 2024. 1.8.2024. Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 2.8.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Kilgore, Adam: Lee Kiefer leads U.S. women’s foil team to Olympic fencing breakthrough 1.8.2024. Pariisi: The Washington Post. Viitattu 2.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Japanese Women’s Team Wins First Bronze Medal in Team Foil at Paris Olympic 2.8.2024. The Japan News. Viitattu 2.8.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Biondi, Matt: A Guide for Beginners to the Olympics Fencing Format 22.5.2024. Fencing Tips. Viitattu 2.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Wendell, Bryan: Fencing 101: How Do Team Matches Work? 26.1.2023. Colorado Springs: USA Fencing. Viitattu 2.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Squizzato, Daniel: ‘Bittersweet’ fourth-place finish won’t break fencing team’s ‘powerful’ bond 1.8.2024. Kanadan olympiakomitea. Viitattu 2.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Harvey, Team Canada barely miss out on bronze medal in team foil 1.8.2024. Calgary Herald. Viitattu 2.8.2024. (englanniksi)