Michael Dummett

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Michael Dummett
Michael Dummett 2004.
Michael Dummett 2004.
Henkilötiedot
Syntynyt27. kesäkuuta 1925
Lontoo, Englanti
Kuollut27. joulukuuta 2011 (86 vuotta)
Koulutus ja ura
Koulukunta analyyttinen filosofia
Vaikutusalueet matematiikan filosofia, kielifilosofia, metafysiikka
Opettaja Elizabeth Anscombe

Michael Anthony Eardley Dummett (27. kesäkuuta 1925 Lontoo, Englanti27. joulukuuta 2011) oli yksi 1900-luvun tunnetuimmista englantilaisista filosofeista. Hänen kiinnostuksen kohteina olivat muun muassa kielifilosofia, metafysiikka, matematiikan filosofia ja logiikan filosofia. Dummett tuli tunnetuksi myös Gottlob Fregeä käsittelevistä tutkimuksistaan. Dummett tunnettiin myös rasismin vastustajana.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opinnot ja perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Michael Dummett syntyi 1925 ja kävi Winchester Collegen. Hän palveli asevoimissa 1943–1947. Hän oli ensin tykistössä ja sitten Intiassa ja Malesiassa tiedustelujoukoissa.[1] Sotilasuransa jälkeen Dummett opiskeli Christ Church Collegessa, Oxfordin yliopistossa. Hän valmistui 1950 parhain arvosanoin pääaineenaan filosofia, politiikka ja taloustiede. Dummett pääsi Oxfordin All Souls Collegeen, jossa voi tehdä tutkimusta ilman paineita opetustyöstä tai väitöskirjasta. Vuosina 1950–1951 hän oli lisäksi filosofian apulaisluennoitsijana Birminghamin yliopistossa.[2] Dummett meni naimisiin Ann Chesneyn kanssa 1951. He saivat seitsemän lasta, neljä poikaa ja kolme tyttöä.[1]

Uran alku filosofina ja rasismin vastainen työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dummettin ensimmäinen filosofinen artikkeli oli kirja-arvostelu, joka julkaistiin Mind-lehdessä 1953. Hän kirjoitti 1950–1960-luvuilla useita muitakin artikkeleita, mutta ne eivät herättäneet suurta suosiota filosofisissa piireissä. Dummett keskittyi vaimonsa kanssa samaan aikaan rasismin vastaiseen työhön. Hän perusti 1965 Oxford Committee for Racial Integrationin, joka liittyi pian kansalliseen rasismin vastaiseen komiteaan, jonka johtoon Dummett nousi. Hän jättäytyi sivuun komitean toiminnasta 1967, kun oli päätellyt, että valkoihoinen voi toimia vain avustajana rasismin vastaisessa työssä. Dummett perusti uuden järjestön, joka keskittyi maahanmuuttajien oikeuksiin. Hän palasi kuitenkin vuonna 1969 filosofiaan.[2]

Paluu filosofiaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dummettin ensimmäinen kirja Frege: Philosophy of Language julkaistiin lopulta 1973. Teos oli merkittävä vedenjakaja Gottlob Fregen filosofian tutkimisessa. Dummett julkaisi 1981 uuden painoksen kirjasta nimellä The Interpretation of Frege’s Philosophy, jossa oli enemmän viittauksia Fregen töihin. Niiden välillä Dummett julkaisi lisäksi teokset Elements of Intuitionism ja tutkimuskokoelman Truth and Other Enigmas. Dummett sai 1979 Oxfordin yliopiston logiikan Wykeham-professorin viran, jota hän piti vuoteen 1992, jolloin hän jäi eläkkeelle.[2]

Vaikka Dummett tunnettiin erityisesti työstään Englannissa, hän opetti myös useissa muissakin yliopistoissa ympäri maailmaa. William Jamesia käsitellyt luento, jonka hän piti Harvardin yliopistossa 1976, julkaistiin 1991 nimellä The Logical Basis of Metaphysics, joka oli Dummettin mittavin tutkimus realistien ja antirealistien välisesä keskustelusta. Samana vuonna Dummettilta ilmestyi toinen kokoelma Frege and Other Philosophers ja Frege-tutkimuksen odotettu jatko-osa Frege: Philosophy of Language. Hänen kolmas kokoelmansa The Seas of Language julkaistiin 1993. Dummettilta julkaistiin vielä 2000-luvulla kaksi luentosarjaa Truth and the Past ja Thought and Reality.[2]

Dummett julkaisi uransa aikana myös lukuisia kirjoja muistakin aiheista. Hän oli kiinnostunut tieteiskirjallisuudesta ja korttipeleistä sekä niiden historiasta. Dummett julkaisi 1980 tarot-kortteja käsitelleen teoksen The Game of Tarot: From Ferrara to Salt Lake City, jossa hän esitti, että tarot-kortit olivat keskiajalla normaaleja pelikortteja ja okkultismi liitettiin niihin vasta 1700-luvulla. Dummettin muita julkaisuja olivat vaalijärjestelmiä käsitelleet Voting Procedures ja Principles of Electoral Reform, joissa hän esitti oman vaalijärjestelmän, ja maahanmuuttoa käsitellyt On Immigration and Refugees.[1]

Työstään filosofiassa Dummett palkittiin useasti. Tieteenfilosofian Lakatos-palkinnon hän sai 1994, logiikan ja filosofian Rolf Schock -palkinnon 1995 ja analyyttistä filosofiaa käsitelleistä teoksistaan Lauener-palkinnon 2010.[3] Dummett aateloitiin 1999 työstään filosofian ja rodullisen tasa-arvon puolesta.[1]

Dummett kuoli joulukuussa 2011.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Frege: Philosophy of Language, 1973, Duckworth.
  • Elements of Intuitionism, 1977, Clarendon Press.
  • Truth and Other Enigmas, 1978, Harvard University Press.
  • Twelve Tarot Games, 1980, Duckworth.
  • The Interpretation of Frege's Philosophy , 1981, Duckworth.
  • The Logical Basis of Metaphysics, 1991, Harvard University Press.
  • Origins of Analytical Philosophy, 1993, Harvard University Press.
  • The Seas of Language, 1993, Clarendon Press.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Professor Sir Michael Dummett The Telegraph. 28.12.2011. Viitattu 29.12.2011. (englanniksi)
  2. a b c d Murphy, Benjamin: Michael Dummett (1925— ) Internet Encyclopedia of Philosophy. 14.7.2005. Viitattu 29.12.2011. (englanniksi)
  3. Moore, AW: Sir Michael Dummett obituary guardian.co.uk. 28.12.2012. Viitattu 29.12.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]