Metsäkulttuuri
Metsäkulttuuri tarkoittaa metsiin liittyvää kulttuuria ja aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä, jotka muodostuvat ihmisen ja metsän vuorovaikutuksessa. Metsäkulttuuria ovat metsään liittyvät toimet, käsitykset ja arvot, erilaiset metsien käyttötavat ja niihin liittyvät elinkeinot, harrastukset ja elämäntavat.[1]
Metsät ja metsiin liitetyt erilaiset toimet ja arvot ovat osa suomalaista kansallista ja yksilöllistä identiteettiä, historiaa ja kulttuuria. Muiden kulttuuristen ilmiöiden tavoin myös metsäkulttuuria eri tavoin siirretään ja siirtyy seuraavalle sukupolvelle.[2]
Metsäkulttuuri kehittyy osana arkista elämää, jolloin metsään liittyvät arvot ja toimet tuottavat ja uudistavat tapaa käyttää metsää ja ajatella metsästä. Metsäkulttuuri on jatkuvassa muutoksessa, kun yksittäisten kansalaisten ja erilaisten yhteisöjen tai yhteiskunnan suhtautuminen metsiin, metsien käyttöön ja merkityksiin muuttuvat.[3]
Metsäkulttuurin ajalliset kerrostumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metsiä on historiallisesti käytetty ja nykyisin käytetään monin eri tavoin, mikä on muokannut ja muokkaa metsäkulttuuria. Metsäkulttuurissa ovat läsnä sekä menneisyys, nykyisyys että tulevaisuus.[4] Kulttuurisen muutoksen hitauden seurauksena metsäkulttuuriin vaikuttavat nykyisten metsäsuhteiden ohella menneisyyden metsäsuhteet. Myös arviot tulevaisuudessa metsiin vaikuttavista asioista, kuten ilmastonmuutoksesta, heijastuvat nykyisiin metsäsuhteisiin ja edelleen tämän hetkiseen metsäkulttuuriin. Näin ollen nykyinen metsäkulttuuri on eri aikakausien metsäsuhteiden tuottamien metsäkulttuureiden sulauma, jossa osa arvostuksista ja käyttötavoista on säilyvät vuosikymmenistä toiseen, osa on vuosien saatossa hävinnyt ja uusia on muodostunut tilalle.
Moninainen metsäkulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metsäkulttuuri on ollut ja on monimuotoista ja -arvoista, eikä metsäkulttuuri siten tarkoita yhtenäisiä, kaikkien jakamia toimintatapoja, käsityksiä tai arvoja. Metsäkulttuuri muotoutuu yhteiskunnassa vaikuttavista metsäsuhteista. Nämä yksilölliset metsäsuhteet ylläpitävät ja uudistavat metsäkulttuuria, johon siten sisältyy ristiriitaisiakin arvoja ja tapoja käyttää metsää, elää metsän kanssa ja metsässä.[3] Erilaisten metsäsuhteiden huomioon ottaminen vahvistaa metsien käytön kulttuurista kestävyyttä. Metsäkulttuurinen kestävyys näin ymmärrettynä edistää ristiriitaisten arvojen ja tavoitteiden – ristiriitaisten metsäsuhteiden – yhteensovittamista yhteiskunnan eri tasojen päätöksenteossa.
Metsäkulttuuri Kansallisessa Metsäohjelmassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 (KMO 2015) asetettiin tavoitteeksi kunnioittaa, vaalia ja kehittää metsiin liittyvää kulttuuria.[5] Tällä tarkoitettiin mm. metsien kulttuuriperintöä koskevan ohjelman laatimista. Valtion metsissä tehtiin laaja kulttuuriperintökohteiden inventointia vuosina 2010–2015[6]. Vuonna 2019 uudistetussa Kansallisessa metsäohjelmassa (KMO 2025) asetettiin tavoitteeksi metsäkulttuurin arvostuksen kasvaminen ja metsäkulttuurisen näkökulman ottamisen osaksi metsäalan vuorovaikutusta ja metsistä käytävää keskustelua[7].
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomalainen metsäsuhde – Elävä perintö -wiki wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi. Viitattu 16.1.2020.
- ↑ Karhunkorva, Paaskoski, Matila & Arnkil: Merkityksellinen metsäkulttuuri tapio.fi. 2016. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Airi Matila, Leena Paaskoski, Reetta Karhunkorva, Nora Arnkil ja Katja Matveinen: Metsäkulttuurinen näkökulma Kansalliseen metsästrategiaan tapio.fi. 2018. Arkistoitu 7.3.2021.
- ↑ Sanastoa metsasuhteita.fi. [vanhentunut linkki]
- ↑ Kansallinen metsäohjelma 2015, s. 7. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja, 2008. ISSN 1797-3970. ISBN 978-952-453-376-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 20.1.2020). fi
- ↑ Valtion metsien kulttuuriperintökohteiden inventointi 2010-2015 metsa.fi. Arkistoitu 14.1.2020. Viitattu 20.1.2020.
- ↑ Päivitetty kansallinen metsästrategia 2025 -esite mmm.fi. Viitattu 20.1.2020.