Paviljonki 1
| Paviljonki 1 | |
|---|---|
 Asuinrakennukseksi remontoitu talo joulukuussa 2020. Taustalla näkyy saman arkkitehdin jugend-talo, Paviljonki 2. |
|
| Osoite | Rillitie 8, 01370 Vantaa |
| Sijainti | Jokiniemi |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | asuinrakennus |
| Valmistumisvuosi | 1907 |
| Suunnittelija | Heikki Helin |
| Omistaja | yksityinen |
| Tyylisuunta | jugend |
| Julkisivumateriaali | kivi |
| Kerrosluku | 4 |
 |
|
Paviljonki 1 (tai ”Relanderin talo”) on Vantaan Jokiniemessä sijaitseva nelikerroksinen jugend-kivitalo, joka valmistui vuonna 1907. Paviljongin ja myös viereisen Paviljonki 2:n on suunnitellut tuolloinen maanviljelyhallituksen arkkitehti Heikki Helin.[1] Molemmat rakennukset on suojeltu asemakaavalla.[1] Paviljongit ovat kuuluneet ensin Maatalouden tutkimuskeskukselle ja myöhemmin Metsäntutkimuslaitokselle. Tänä päivänä ne ovat yksityisessä asuinkäytössä.
Rakennuksen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toisen kerroksen asunnossa oli vuosina 1908–1917 silloisen Valtion maanviljelystaloudellisen koelaitoksen kasviviljelyn assistentin, myöhemmin tasavallan presidenttinä toimineen Lauri Kristian Relanderin työhuone ja perheen asunto.[2][3] Rakennuksessa asuessaan Relander toimi kansanedustajana vuosina 1910–1913 ja väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1911.[4] Rakennus on sittemmin tunnettu myös nimillä Relanderin talo ja Relanderin huvila.[1][5] Myös viereinen kevyen liikenteen reitti Jokiniemenkujalta Maanviljelijänkujalle on nimetty Reissu-Lassin poluksi.[6]
Rakennuksessa on kaksi sisäänkäyntiä ja porrashuonetta, toinen pääovesta asuinkerrokseen ja pienempi sivuovesta kellariin ja keittiöön. Rakennuksen pohjoispuolella on edelleen luiska,[1] jota pitkin hevosajoneuvoilla ja traktoreilla päästiin sisälle. Luiskaa ei ole käytetty tähän tarkoitukseen enää 1950-luvun jälkeen. Toisessa kerroksessa oli myös keittiö ja palvelijan asunto.
Relanderin jälkeen rakennusta käytettiin asuinhuoneistoina tutkijoille, assistenteille ja kirjaston henkilökunnalle:[7] vielä 1970-luvulla ylimmässä kerroksessa oli useita tutkijoiden perheasuntoja. Keittiötä ja ruokahuonetta käytettiin kirjastohenkilöstön työhuoneina ja muita tiloja Metsäntutkimuslaitoksen kokouskäytössä. Alakerrassa oli näytteiden käsittelytilat. Kellarikerroksessa oli varastotiloja, myrkkyvarasto sekä 1940- ja 1950-luvuilla säähavaintoja tekevien poikamiesten asuinhuone. Myöhemmin kellarissa oli Metsäntutkimuslaitoksen edustussauna ja siihen liittyvät takkahuone ja keittiö sekä lisäksi kirjaston varastoja.
Rakennukseen liittyy toinenkin poliittisen historian henkilö. Toisen maailmansodan jälkeen pääministerinä toimi metsänhoitaja Mauno Pekkala, joka oli myös Metsähallituksen pääjohtaja. Eräs hänen käyttämänsä asiantuntija, maanviljelyskemisti Pauli Tuorila työskenteli tässä rakennuksessa. Heidän erilaisista poliittisista kannoistaan huolimatta valtioneuvoston auto toi usein pääministeri Pekkalan tämän Paviljongin eteen ja pienessä säähavaintohuoneessa pohdittiin valtakunnan politiikan tärkeitä asioita.
Maatalouden tutkimuskeskuksen aikana rakennuksessa pidettiin usein pikkujouluja sekä illanviettoja ja tansseja.
Kirjastona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakennuksessa toimi vuoteen 2012 asti Metsäntutkimuslaitoksen kirjasto, joka oli valtakunnallinen metsäalan tieteellinen erikoiskirjasto. Se oli Metsäntutkimuslaitoksen perustamisesta alkaen aluksi oman toimen ohella hoidettuna ja 1950-luvulta alkaen kirjastonhoitajan johtamana. Metsäntutkimuslaitoksen siirryttyä Jokiniemeen Maatalouden tutkimuskeskukselta vapautuneisiin tiloihin siirtyi myös laitoksen kirjasto sinne. Rakennushallituksen ja Museoviraston kanssa suoritetun perusteellisen remontin jälkeen kirjasto sijoittui Paviljonki 1:een 1990-luvun alussa. Kirjaston toiminta rakennuksessa päättyi vuonna 2012.
Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilastotoiminnot yhdistettiin Luonnonvarakeskukseen (Luke), jonka toiminta aloitettiin 1. tammikuuta 2015. Lukella ei ole enää toimipistettä Jokiniemessä.
Relanderin kotimuseo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Professori emeritus Jarl Stormbom Vantaan kulttuuriseurasta järjesti vuoteen 2008 asti kesäsunnuntaisin esittelyjä niin sanotussa ”Relanderin kotimuseossa”, joka sijaitsi Relanderin entisen asunnon tiloissa ja jotka sittemmin toimivat Metlan kokoustiloina. Presidentti-nimisessä salissa ja viereisessä Relanderin työhuoneessa oli koottuna Relanderiin liittyvää aineistoa vitriiniin ja seinille. Salissa oli tuolloin jäljellä koristeltu takka.
Nykykäytössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 2020 alkaen rakennus on ollut käytössä ”luksusasuntona”, jossa on kuusi asuntoa.[1][8] Taloon tehtiin vuonna 2018 alkanut remontti, joka muutti rakennuksen ulkonäköä. Useita alkuperäisiä elementtejä on kuitenkin säilytetty, kuten ikkunat, listoja ja porraskäytävän lattia.[1][5] Kunnostus maksoi kokonaisuudessaan noin 2,5 miljoonaa euroa.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Knuuttila, Maija: Vanhaan jugend-linnaan valmistui luksusasuntoja Vantaalla: näihin koteihin upotettiin 2,5 miljoonaa Iltalehti. 24.3.2020. Viitattu 10.3.2021.
- ↑ Hovi-Horkan, Jonna: Lauri Kristian Relander keksi 1900-luvun alussa erikoisen keinon, jolla Suomen talous pelastetaan – Seurannut irvailu vainosi tulevaa presidenttiä hautaan asti (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 3.4.2021. Viitattu 4.4.2021.
- ↑ Presidentti Relanderia esittävä taideteos Vantaan Jokiniemen Relander-museoon Metsäntutkimuslaitos. 11.12.1997. Arkistoitu 26.9.2021. Viitattu 10.3.2021.
- ↑ Relander, L.K. 1911. Studien über die Verwendbarkeit der Präzipitinreaktion in der Samenprüfung. Abhandlungen der Agrikulturwissenschaftlichen Gesellschaft in Finland, Heft 1.
- ↑ a b Suojanen Armi: Jokiniemen jugend-huvila korjataan luksusasunnoiksi – "Tämä on niin hieno, että tätä ei voi jättää tekemättä" Vantaan Sanomat. 16.5.2018. Viitattu 10.3.2021.
- ↑ Reissu-Lassin polku Vantaan karttapalvelu. Viitattu 10.3.2021.
- ↑ a b Salmela, Jussi: Ränsistyneeseen linnaan upotettiin kaksi vuotta ja 2,5 miljoonaa euroa Vantaalla: Tältä siellä näyttää nyt (Maksullinen artikkeli) 3.10.2019. Helsingin Sanomat. Viitattu 12.12.2022.
- ↑ Jokinen, Pauliina: Keskellä jokimaisemaa uinui tyhjilleen jäänyt jugendlinna – Nyt sinne valmistuu asuntoja, joiden neliöhinta on täysin poikkeuksellinen Vantaalla (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 30.1.2019. Viitattu 12.12.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paviljonki 1 Wikimedia Commonsissa
