Metsäntutkimuslaitoksen kirjasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirjasto- ja kokoustilat sekä edustussauna toimivat jugend-talossa Vantaan Jokiniemessä. Kuva vuodelta 2009, jolloin rakennus oli vielä Metlan käytössä.

Vantaan Jokiniemessä sijaitsevassa Paviljonki 1 rakennuksessa toiminut Metsäntutkimuslaitoksen kirjasto oli valtakunnallinen metsäalan tieteellinen erikoiskirjasto. Se oli Metsäntutkimuslaitoksen perustamisesta alkaen aluksi oman toimen ohella hoidettuna ja 1950-luvulta alkaen kirjastonhoitajan johtamana. Metsäntutkimuslaitoksen siirryttyä Vantaan Jokiniemeen Maatalouden tutkimuskeskukselta vapautuneisiin tiloihin siirtyi myös laitoksen kirjasto sinne. Rakennushallituksen ja Museoviraston kanssa suoritetun perusteellisen remontin jälkeen kirjasto sijoittui vanhaan kivirakennukseen 1990-luvun alussa. Kirjaston toiminta rakennuksessa päättyi vuonna 2012.

Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilastotoiminnot yhdistettiin Luonnonvarakeskukseen (Luke), jonka toiminta aloitettiin 1. tammikuuta 2015. Lukella ei ole enää toimipistettä Jokiniemessä. Jokiniemenkujalla sijaitseva rakennus on edelleen olemassa, ja vuodesta 2020 alkaen se on ollut käytössä ”luksusasuntona”.[1] Taloon tehtiin vuonna 2018 alkanut remontti, joka muutti rakennuksen ulkonäköä. Useita alkuperäisiä elementtejä on kuitenkin säilytetty, kuten ikkunat, listoja ja porraskäytävän lattia.[1][2]

Kirjastorakennuksen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huvila tunnetaan muun muassa nimillä Paviljonki 1 ja ”Relanderin talo”. Kuva vuodelta 2017, jolloin taloa vastapäätä tyhjälle tontille rakennettiin uusia kerrostaloja.
Asuinrakennukseksi remontoitu talo joulukuussa 2020. Oikeassa reunassa näkyy saman arkkitehdin jugend-talo, Paviljonki 2.

Kirjastorakennus eli Paviljonki 1 on nelikerroksinen jugend-tyyliin rakennettu kivitalo, joka on valmistunut vuonna 1907. Paviljongin ja myös viereisen Paviljonki 2:n on suunnitellut tuolloinen maanviljelyhallituksen arkkitehti Heikki Helin.[1] Rakennukset on suojeltu asemakaavalla.[1]

Toisen kerroksen asunnossa oli vuosina 1908–1917 silloisen Valtion maanviljelystaloudellisen koelaitoksen kasviviljelyn assistentin, myöhemmin tasavallan presidenttinä toimineen Lauri Kristian Relanderin työhuone ja perheen asunto.[3][4] Rakennuksessa asuessaan Relander toimi kansanedustajana vuosina 1910–1913 ja väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1911.[5] Rakennus on sittemmin tunnettu myös nimillä Relanderin talo ja Relanderin huvila.[1][2] Myös viereinen kevyen liikenteen reitti Jokiniemenkujalta Maanviljelijänkujalle on nimetty Reissu-Lassin poluksi.[6]

Rakennuksessa on kaksi sisäänkäyntiä ja porrashuonetta, toinen pääovesta asuinkerrokseen ja pienempi sivuovesta kellariin ja keittiöön. Toisessa kerroksessa oli myös keittiö ja palvelijan asunto. Sittemmin keittiötä ja ruokahuonetta käytettiin kirjastohenkilöstön työhuoneina ja muita tiloja Metsäntutkimuslaitoksen kokouskäytössä.

Ylimmässä kerroksessa oli vielä 1970-luvulla useita tutkijoiden perheasuntoja. Alakerrassa nykyisen kirjaston paikalla oli näytteiden käsittelytilat. Rakennuksen pohjoispuolella on edelleen luiska[1], jota pitkin hevosajoneuvoilla ja traktoreilla päästiin sisälle. Luiskaa ei ole käytetty tähän tarkoitukseen enää 1950-luvun jälkeen.

Kellarikerroksessa oli varastotiloja, myrkkyvarasto sekä 1940- ja 1950-luvuilla säähavaintoja tekevien poikamiesten asuinhuone.lähde? Myöhemmin kellarissa oli Metlan edustussauna ja siihen liittyvät takkahuone ja keittiö sekä lisäksi kirjaston varastoja.

Rakennukseen liittyy toinenkin poliittisen historian henkilö. Toisen maailmansodan jälkeen pääministerinä toimi metsänhoitaja Mauno Pekkala, joka oli myös Metsähallituksen pääjohtaja. Eräs hänen käyttämänsä asiantuntija, maanviljelyskemisti Pauli Tuorila työskenteli tässä rakennuksessa.lähde? Heidän erilaisista poliittisista kannoistaan huolimatta valtioneuvoston auto toi usein pääministeri Pekkalan tämän Paviljongin eteen ja pienessä säähavaintohuoneessa pohdittiin valtakunnan politiikan tärkeitä asioita.lähde?

Maatalouden tutkimuskeskuksen aikana kirjasto oli kooltaan melko vaatimaton, joten rakennuksessa pidettiin usein pikkujouluja sekä illanviettoja ja tansseja.lähde?

Relanderin kotimuseo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori emeritus Jarl Stormbom Vantaan kulttuuriseurasta järjesti vuoteen 2008 asti kesäsunnuntaisin esittelyjä niin sanotussa ”Relanderin kotimuseossa”, joka sijaitsi Relanderin entisen asunnon tiloissa ja jotka sittemmin toimivat Metlan kokoustiloina. Presidentti-nimisessä salissa ja viereisessä Relanderin työhuoneessa oli koottuna Relanderiin liittyvää aineistoa vitriiniin ja seinille. Salissa oli tuolloin jäljellä koristeltu takka.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Knuuttila, Maija: Vanhaan jugend-linnaan valmistui luksusasuntoja Vantaalla: näihin koteihin upotettiin 2,5 miljoonaa Iltalehti. 24.3.2020. Viitattu 10.3.2021.
  2. a b Suojanen Armi: Jokiniemen jugend-huvila korjataan luksusasunnoiksi – "Tämä on niin hieno, että tätä ei voi jättää tekemättä" Vantaan Sanomat. 16.5.2018. Viitattu 10.3.2021.
  3. Hovi-Horkan, Jonna: Lauri Kristian Relander keksi 1900-luvun alussa erikoisen keinon, jolla Suomen talous pelastetaan – Seurannut irvailu vainosi tulevaa presidenttiä hautaan asti Helsingin Sanomat. 3.4.2021. Viitattu 4.4.2021.
  4. Presidentti Relanderia esittävä taideteos Vantaan Jokiniemen Relander-museoon Metsäntutkimuslaitos. 11.12.1997. Viitattu 10.3.2021.
  5. Relander, L.K. 1911. Studien über die Verwendbarkeit der Präzipitinreaktion in der Samenprüfung. Abhandlungen der Agrikulturwissenschaftlichen Gesellschaft in Finland, Heft 1.
  6. Reissu-Lassin polku Vantaan karttapalvelu. Viitattu 10.3.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]