Merisuola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Merisuolaa Maion saarella

Merisuola on perinteisesti laajimmin ravinnossa käytetty suola. Merisuola koostuu pääasiassa natriumkloridista (94 %), jonka lisäksi siinä on lukuisia muita suoloja, jotka sisältävät kivennäisaineita kuten magnesiumia, kaliumia ja jodia. Merisuolan luontainen jodipitoisuus on luokkaa 0,13 milligrammaa sadassa grammassa suolaa[1].

Merisuolaa saadaan haihduttamalla merivettä suurissa altaissa niin, että suola jää pohjalle, kun vesi on haihtunut. Suolaa saadaan 30 kilogrammaa kuutiometristä vettä. Merisuola on tavallisesti hieman harmaata, sen kiteet ovat joko pieniä tai suuria ja suola itsessään joko kosteaa tai kuivaa. Merisuolaa suositellaan käytettäväksi kala- ja äyriäisruoissa.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Danival hieno merisuola, Ruohonjuuri. https://www.ruohonjuuri.fi/hieno-merisuola-urtekr-3431590000021
  2. Turtia, Kaarina: Gastronomian sanakirja, s. 485. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.