Meissnerin ilmiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Magneetti levitoi suprajohteen yläpuolella. Suprajohteen ympärillä on nestemäistä typpeä.

Meissnerin ilmiö eli täsmällisemmin Meissnerin-Ochsenfeldin ilmiö on suprajohteilla havaittu ilmiö, joka syntyy, kun suprajohde asetetaan ulkoiseen magneettikenttään. Suprajohteet sulkevat magneettikentän ulkopuolelleen.[1] Suprajohteet ovat täydellisiä diamagneetteja eli superdiamagneetteja. Ilmiön seurauksena suprajohteen yläpuolelle asetettu magneetti levitoi suprajohteen yläpuolella, koska suprajohde luo vastakkaissuuntaisen magneettikentän, joka kumoaa magneettiin vaikuttavan gravitaatiovoiman. Ilmiön havaitsivat ensimmäisenä Walther Meissner ja Robert Ochsenfeld.

Meissnerin ilmiö havaitaan vain, jos magneettikenttä on pienempi kuin kriittinen magneettikenttä ja lämpötila on riittävän alhainen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Neeraj Mehta: Textbook Of Engineering Physics, Part 2, s. 235. PHI Learning Pvt. Ltd. ISBN 9788120337015. (englanniksi)
Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.