Maslenitsa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Boris Kustodijev: Maslenitsa (1919). Maalauksessa on vilkas kaupunkimaisema aurinkoisena talvipäivänä, huviajelijoita, teatterikävijöitä, katusoittaja, värikkäitä ilmapalloja ja herkkukaupustelijoita.
Maslenitsan viettäjiä perinnevaatteissa Pietarissa vuonna 2018.
Maslenitsan juhlintaa Melbournessa Australiassa. Maslenitsan viettoon kuuluu maslenitsa-olkinuken polttaminen.

Maslenitsa (ven. Масленица, sanasta масло, voi) on venäläinen juhla, jonka alkuperä on pakanallisissa ajoissa. Sitä vietetään seitsemännellä viikolla ennen pääsiäistä, juuri ennen kristittyjen suurta paastoa, ja se vastaa siten Suomen laskiaista. Juhlan viettoon kuuluu herkuttelu rasvaisilla ohukaisilla ja muilla ruoilla, minkä vuoksi sitä kutsutaan myös nimillä bliniviikko ja voiviikko.

Maslenitsan alkuperä on kaksijakoinen: pakanallinen ja kristillinen. Slaavilaisessa muinaisuskossa maslenitsaa vastasi talven loppumisen ja auringon juhla. Kristinuskon tulo antoi maslenitsalle monien muiden juhlien tapaan uuden merkityksen, ja siitä tuli paaston alkamisen juhla. Uskonnollisille ortodokseille lihansyönti on kiellettyä jo maslenitsan aikana, minkä vuoksi maslenitsaviikkoa kutsutaan myös nimellä "lihaton viikko" (ven. мясопустная неделя, mjasopustnaja nedelja). Suuren paaston aikana kiellettyjä ovat lihan lisäksi kala, maitotuotteet ja munat sekä juhlat, tanssiminen ja maallinen musiikki. Maslenitsa on siten viimeinen tilaisuus nauttia herkkuruoasta ja huvituksista ennen paastonaikaa.

Keskeisessä osassa maslenitsan viettoa ovat blinit, venäläiset ohukaiset, joiden usein katsotaan symboloivan aurinkoa. Ne valmistetaan voista, munista ja maidosta, jotka ovat paaston aikana kiellettyjä ruokia. Perinteisesti maslenitsan aikana järjestetään myös naamiaisia sekä harrastetaan lumisotaa, rekiajeluja, kelkkailua ja keinumista. Joillakin alueilla kullekin maslenitsan päivälle on määrätty oma ajanvietteensä: yhtenä päivänä kyläillään, toisena huvitellaan ja kolmantena herkutellaan.

Juhlan maskotti on kirkasvärisesti puettu, oljista valmistettu maslenitsa-nukke. Sunnuntai-iltana juhla huipentuu nuken riisumiseen ja polttamiseen kokossa. Kaikki jäljelle jääneet blinit heitetään myös tuleen. Maslenitsa-nuken tuhka levitetään lopuksi lumeen antamaan seuraavan vuoden sadolle hyvä kasvu. Ihmiset pyytävät anteeksi toisiltaan ja suuri paasto alkaa. Maslenitsan viimeistä päivää kutsutaankin sovintosunnuntaiksi.

Neuvostoaikana maslenitsan vietto estettiin, kuten kaikkien muidenkin uskonnollisten juhlien. Perestroikan jälkeen juhla otettiin uudelleen käyttöön. Juhlaa vietetään myös monissa maissa, joissa on huomattava venäläinen vähemmistö, mutta juhlinta saattaa rajoittua vain yhteen päivään.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maslenitsa.