Maria Gustava Gyllenstierna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maria Gustava Gyllenstierna

Maria Gustava Gyllenstierna (27. lokakuuta 16725. marraskuuta 1737) oli ruotsalainen kreivitär, kirjailija ja kääntäjä.[1]

Gyllenstiernan vanhemmat olivat kreivi Christopher Gyllenstierna ja Gustaviana Oxenstierna. Hän meni naimisiin Carl Bonden kanssa vuonna 1693. Jäätyään leskeksi hän asui isoäidiltään Maria Sophia De la Gardielta perimässään Tyresön linnassa. Hän oli lahjakas sekä kielellisesti että kirjallisesti. Hän kirjoitti Jeesuksen elämästä, kärsimyksestä ja kuolemasta 600 sonettia, jotka löytyivät hänen jäämistöstään. Julkisesti hänet tunnettiin käännöksistä. Hän oli Ruotsissa ensimmäinen, joka otti tehtäväkseen antiikin merkkiteoksen, Josephuksen kirjoittaman Juutalaissodan historian, kääntämisen ruotsiksi, joskin hän käänsi sen ranskasta ‒ ajan oppineet harvoin osasivat kreikkaa. Rahoituksen puutteen vuoksi teoksesta painettiin Gyllenstiernan elinaikana vain ensimmäinen osa. Kääntäjän nimi on kätketty omistuksen ”Med God GunSt” vahvennettuihin alkukirjaimiin. Hän teki työnsä noudattaen Kaarle XII:n 1713 antaman kansliamääräyksen ohjetta: kielen on oltava puhdasta ja selkeää ja on vältettävä vieraita sanoja. Hän käsittelee esipuheessa ruotsin kielen oikeinkirjoitusta ja sanoo soveltavansa tyyliä, joka on vanhan ja uuden välillä. Hän kertoo myös käännöstyössä saaneensa apua nimeämättömältä henkilöltä, ”en wiß Man”, ranskankielisen käännöksen vertaamisessa alkutekstiin.[1]

Epäselvää on, mikä sai Gyllenstiernan ryhtymään valtavaan käännöstyöhön. Asialla on voinut olla kuningas, mutta Gyllenstiernalla oli myös kirjallista kunnianhimoa ja halua tuoda sitä esiin myös julkisuudessa. Sophia Elisabet Brenner kiittää häntä vuonna 1713 onnittelurunossa: hän on ”[med] en owärderlig penna, / Har skänckt oß samma wärck, så tydligt, prydligt, rent” ('korvaamattoman arvokkaalla kynällään suonut meille tämän teoksen, niin selkeän, huolellisen ja puhtaan'). Brenner arvostaa sitä, että muita kieliä taitamattomat, jotka eivät ennen Gyllenstiernan käännöstä ole voineet lukea Joseohuksen teosta, saivat nyt osakseen suuren palveluksen.[1]

Ennen Juutalaissodan historiaa Gyllenstierna oli jo tehnyt yhden käännöksen, ja suuren käännöstyön jälkeen hän käänsi norjalaisen virsirunoilijan Dorothe Engelbretsdatterin Tåre-offer.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Valborg Lindgärde: Maria Gustava Gyllenstierna, 1672–1737 Litteraturbanken (ruotsiksi)