Marcus Claudius Marcellus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo puunilaissotien sotapäälliköstä. Samannimisestä keisari Augustuksen siskonpojasta kertoo artikkeli Marcus Claudius Marcellus (Augustuksen siskonpoika).
Marcus Claudius Marcellus

Marcus Claudius Marcellus (n. 268208 eaa. lähellä Venusiaa) oli roomalainen sotapäällikkö ja Hannibalin tärkeä vastustaja.[1] Marcellus valtasi toisessa puunilaissodassa (218–201 eaa.) Syrakusan. Hän toimi konsulina viidesti.[2] Marcellus muistutti monessa suhteessa Rooman varhaisia sankareita, koska hän oli luonteeltaan hurjapäinen, aggressiivinen ja nautti kaksintaisteluista.[3]

Ensimmäisen konsulikautensa aikana 222 eaa. Marcellus taisteli Insubriassa ja saavutti spolia opiman kolmatta ja viimeistä kertaa Rooman historiassa. Hän vapautti roomalaisten kanssa liitoutuneen Clastidiumin kylän insubrien piirityksestä ja valtasi myöhemmin Mediolanumin. Clastidiumin taistelussa Marcellus surmasi gallien kuninkaan Britomaruksen saadakseen tämän käyttämän rintahaarniskan itselleen. Vuonna 216 eaa. Rooman hävittyä Cannaessa hän komensi armeijan jäännöksiä Canusiumissa ja pelasti Nolan ja eteläisen Campanian Hannibalilta. Marcellus valittiin konsuliksi Lucius Postumius Albinuksen tilalle, mutta, kun hän otti tehtävänsä vastaan maaliskuun 15. päivänä 215 eaa., valinta julistettiin pätemättömäksi huonojen enteiden perusteella. Seuraavana vuonna Marcellus kuitenkin valittiin uudelleen. Hän oli tuolloin 57-vuotias. Vuosina 214–211 eaa. Marcellus oli konsulina kolmatta kertaa palvellen Sisiliassa. Hän hyökkäsi Leontinoihin ja valtasi Syrakusan kahden vuoden piirityksen jälkeen. Hänen joukkonsa surmasivat tiedemies Arkhimedeen kaupungin valtauksen yhteydessä. Marcellius ryösti kaupungin ja toi sen aarteet Roomaan. Palkinnoksi Syrakusan valtauksesta hänelle suotiin ovatio, jossa juhlan kohde ratsasti hevosella kulkueen kärjessä. Marcellus oli konsulina jälleen 210 eaa. vallaten Salapian Apuliassa, joka oli kapinoinut liittyen Hannibaliin. Vuonna 209 eaa. hän taisteli ratkaisemattomaan päättyneen taistelun Hannibalia vastaan Venusiassa. Hän sai surmansa väijytyksessä viidennellä konsulikaudellaan 208 eaa. ollessaan 220 ratsumiehen kokoisen osaston kanssa tiedustelemassa Hannibalin armeijan asemia leirien välisessä maastossa. Osasto ratsasti ansaan, jonka Hannibal oli asettanut kukkulalle arvellen, että roomalaiset saattaisivat yrittää vallata sen. Marcellus kuoli väijytyksestä seuranneessa kaksintaistelussa.[2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Weilin + Göösin tietosanakirja 3, Kle–Net, s. 1158. Espoo: Weilin + Göös, 1993. ISBN 951-35-5069-9.
  2. a b Marcus Claudius Marcellus. Encyclopædia Britannica Online. 2009. Viitattu 22.11.2009. (englanniksi)
  3. a b Goldsworthy, Adrian: Rooman puolesta. Sotilaat, jotka loivat Rooman valtakunnan, s. 46-52. Ajatus Kirjat, 2006. ISBN 951-20-6951-2.