Cannaen taistelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Cannaen taistelu
Osa toista puunilaissotaa
Hannibalin reitti kartalla.
Hannibalin reitti kartalla.
Päivämäärä:

2. elokuuta 216 eaa.

Paikka:

Cannae

Lopputulos:

Karthagon täydellinen voitto

Osapuolet

Rooman valtakunta

Karthago

Komentajat

Lucius Aemilius Paullus† ja
Gaius Terentius Varro

Hannibal

Vahvuudet

55 000 jalkaväkeä ja
6000 ratsuväkeä

32 000 jalkaväkeä ja
10 000 ratsuväkeä

Tappiot

ehkä 60 000

noin 6000

Toisen puunilaissodan taistelut
LilybamTicinusTrebiaCissaTrasimenusjärviEbro-jokiGeroniumCannaeDertosaCornusBeneventumTarentumCapuaSilarusHerdoniaSyrakusaBaetis-jokiCapuaHerdoniaNumistroCanusiumCarthago NovaTarentumBaeculaGrumentumMetaurusIlipaCrotonaUticaBagradesCirtaZama

Cannaen taistelu oli tärkeä taistelu toisen puunilaissodan aikana. Taistelussa, joka käytiin 2. elokuuta 216 eaa., karthagolaisen kenraalin Hannibalin armeija saartoi ja murskasi täydellisesti roomalaisten paljon suuremman armeijan, jota johtivat konsulit Lucius Aemilius Paullus ja Gaius Terentius Varro.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hannibal halusi kostaa ensimmäisessä puunilaissodassa (264-241 eaa.) Karthagon kärsimän tappion, joten hän kokosi Hispaniassa armeijan ja marssitti sen Alppien yli Italiaan. Hannibal toivoi, että Italian kansat nousisivat kapinaan Roomaa vastaan ja liittyisivät Hannibalin armeijaan. Toive oli realistinen, sillä Italian kansat oli kukistettu ja monet kaupungit olivat ärtyneitä jouduttuaan Rooman valtaan ja Pohjois-Italian gallit olivat sekä valloittamattomia että vihamielisiä.

Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taistelun alussa Hannibalin kuuluisa raskas ratsuväki teki rynnäkön Paulluksen johtamaa Rooman jalkaväkeä vastaan, jolloin Paullus hylkäsi lyödyt joukkonsa ja liittyi pääjoukkoon, joka rynnisti päin karthagolaisten päälinjaa vastaan antaen hitaasti periksi.

Kreikkalainen historioitsija Polybios kertoo näin:

»Paullus syöksyi päin rintamalinjan keskustaa, missä taistelu riehui kiivaimmillaan, vihollista väheksyen ja omia miehiään kannustaen. Hannibal, joka oli ollut tuossa paikassa taistelun alusta saakka, teki täsmälleen samoin.»

Samaan aikaan Varro johdatti ratsuväkensä Maharbalin numidialaisia vastaan, mutta se elpyi pian heikon roomalaisen ratsuväen takaa-ajosta ja hyökkäsi rintamalinjan takaa Varron ratsuväen kimppuun, jolloin Rooman ratsuväki joutui hyökkäyksen kohteeksi kahdelta puolelta. Roomalaiset ratsumiehet pakenivat jättäen Rooman jalkaväen taakse tuhansia karthagolaisia ratsumiehiä kenenkään vartioimatta.

Hannibalin komentama karthagolainen jalkaväki oli samaan aikaan pettämässä jolloin taistelulinja taipui U-kirjaimen muotoiseksi. Gallit ja espanjalaiset vetivät viimeisiä henkäyksiään, kun voimakas libyalainen jalkaväki iski molemmilta puolilta roomalaisten kimppuun. Samalla hetkellä karthagolaisten ratsuväki hyökkäsi Rooman taistelulinjaan takaapäin. Roomalaiset olivat nyt piiritettyjä joka puolelta yhteen suureen massaan, joka ei pystynyt liikkumaan normaalisti. Kokeneet roomalaiset sotilaat olisivat ehkä murtautuneet ulos motista, mutta suurin osa sotilaista oli uusia alokkaita. Taistelun jälkeen Cannaen tasangolla lojui 60 000 kuollutta roomalaista heidän joukossaan Aemilius Paullus, karthagolaisten tappioiden ollessa "vain" n. 6000-8000 miestä.

Rooman jalkaväen hyökkäys.
Roomalaisten armeijan tuhoutuminen

Lopputulos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taistelun jälkeen suurin osa Etelä-Italian kaupungeista siirtyi Karthagon puolelle. Rooma ei kuitenkaan kukistunut vieläkään.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jeremy Black: The Seventy Great Battles of all time. Kääntänyt suomeksi Jukka Nyman. Thames & Hudson Ltd, London, 2005. ISBN 978-951-1-20693-4.