Managerialismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Managerialismi eli johtamisvaltaisuus tarkoittaa (yksilö)johtamisen edellytysten lisäämistä ja johtamisen alan laajentamista korostavaa aatetta, joka heijastuu yksilöiden arvoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen, poliittis-hallinnollisten ohjelmien tavoitteisiin, organisaatioiden rakennepiirteisiin ja toimintakäytäntöihin.[1]

Managerialistisilla reformeilla tarkoitetaan toimintaohjelmia ja -poliitikoita, joiden tavoitteena on muokata organisaatioita, järjestelmiä ja niiden ohjausta johtamisen alaa laajentavaan suuntaan.[1]

Managerialismin lähtökohdat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Managerialismin varhaiset lähtökohdat liittyvät teollisen yhteiskunnan muotoutuessa tapahtuneeseen palkka- ja ammattijohtajuuden syntymiseen ja eriytymiseen omistajuudesta erityisesti liikkeenjohtamisen piirissä.

Yksilölähtöiset johtamisteoriat muodostuivat tällöin tehokkaan liikkeenjohtamisen malliksi, mutta niiden soveltaminen julkiseen toimintaan yhdistyy vasta sotienjälkeiseen hyvinvointivaltiokehitykseen.

Managerialismi ja hyvinvointiyhteiskuntien kehittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla managerialistista ajattelua ryhdyttiin soveltamaan laajasti myös julkisen hallinnon ja palvelutuotannon kehittämisessä.

Julkisessa hallinnossa managerialismi liittyy läheisesti New Public Management -ajatteluun, mutta rajautuu erityisesti johtamiseen, johtamisen edellytyksiin sekä johtamisen konteksteja muokkaaviin reformeihin liittyväksi käsitteeksi.

Managerialismin retorisia perusteluja ovat olleet muun muassa toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden lisääminen vastineeksi verorahoille ja julkisen toiminnan uskottavuuden palauttaminen toiminnan oletetun tehostumisen kautta.

Managerialistisia hallintoreformeja on toteutettu erityisesti Margaret Thatcherin kaudelta alkaen Isossa-Britanniassa, mutta laajasti myös useimmissa muissa OECD-maissa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ojala 2003, 27


Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Burnham, James (1945, alkup. 1942). The Managerial Revolution or What is Happening in the World Now. Harmondsworth – New York: Penguin Books.
  • Considine, Mark & Martin Painter (toim.) (1997). Managerialism. The Great Debate. Carlton South: Melbourne University Press.
  • Enteman, Willard F. (1993). Managerialism – The Emergence of a New Ideology. Madison – London: University of Wisconsin Press.
  • Ojala, Ilpo (2003). Managerialismi ja oppilaitosjohtaminen. Acta Universitas Wasaensis no 119. Vaasa: University of Vaasa.
  • Pollitt, Christopher (1990). Managerialism and the Public Services. The Anglo-American Experience. Oxford – Cambridge: Basil Blackwell.