Maksim Šostakovitš

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maksim Šostakovitš (1967)

Maksim Dmitrijevitš Šostakovitš (s. 10. toukokuuta 1938 Leningrad) on venäläinen kapellimestari ja pianisti. Hän on Dmitri Šostakovitšin ja Nina Varzarin toinen lapsi; hän syntyi tyttären Galinan jälkeen.

Vuodesta 1975 lähtien hän on johtanut ja tehnyt tunnetuksi isänsä harvinaisia teoksia.

Šostakovitš opiskeli Moskovan ja Leningradin konservatorioissa, ja hänestä tuli vuonna 1971 Neuvostoliiton radion ja television sinfoniaorkesterin pääkapellimestari. Hän johti muun muassa isänsä 15. sinfonian ensiesityksen. Vuonna 1981 hän emigroitui poikansa Dmitri Maksimovitšin kanssa Yhdysvaltoihin. Hän palasi Pietariin vuonna 1994 ensimmäisen kerran sitten vuoden 1981[1] johdettuaan vuorotellen New Orleansin sinfoniaorkesteria ja Hongkongin filharmonista orkesteria.

Maksim kantaesitti isänsä pianokonserton nro 2 F-duuri vuonna 1957. Vuonna 1992 hän levytti Nikolai Mjaskovskin sellokonserton; solistina oli Julian Lloyd Webber ja orkesterina Lontoon sinfoniaorkesteri. Maksim Šostakovitš on levyttänyt isänsä kaikki 15 sinfoniaa Prahan sinfoniaorkesterin kanssa.[1]

Hänen poikansa Dmitri Maksimovitš Šostakovitš on pianisti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Maxim Schostakowitsch Künstlersekretariat. Viitattu 19.6.2009.