Major-turnaukset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Major-turnaukset ovat miesten ammattilaisgolfin neljä arvostetuinta kilpailua. Kauden aikana pelataan neljä major-turnausta:[1][2]

Vanhin major-turnaus, Britannian avoin golfturnaus, pelattiin Englannissa ensimmäisen kerran vuonna 1860. Yhdysvaltain avoin aloitettiin 1895, PGA Championship 1916, ja Masters 1934.[3]

Major-turnauksia arvostetaan muita turnauksia enemmän useasta syystä. Niillä on pitkä ja merkittävä historia ja perinteet. Major-turnauksen voitto antaa PGA Tourilla 600 pistettä siinä kun tavallisen osakilpailun voitto antaa 500 pistettä. Majorien palkintorahat ovat myös suuremmat kuin muiden turnausten.[4]

Eniten major-voittoja vuoteen 2019 mennessä saavuttaneita pelaajia ovat Jack Nicklaus (18), Tiger Woods (15), Walter Hagen (11), Ben Hogan (9) ja Gary Player (9).[5] Suomalaisista majoreihin ovat osallistuneet Mikko Ilonen ja Sami Välimäki.[2]Ilonen on ollut parhaimmillaan Britannian avoimessa golfturnauksessa yhdeksäs (T9) vuonna 2001 ja seitsemäs (T7) PGA Championshipissä vuonna 2014.

Kaikkien saman kalenterivuoden majorien voittoa kutsutaan Grand Slamiksi. Yksikään golfaaja ei ole vielä saavuttanut Grand Slamia.[6] Tiger Woods piti vuonna 2001 samanaikaisesti hallussaan kaikkien neljän turnauksen titteliä, mutta ne eivät tulleet samana vuonna. Hänen lisäkseen neljä pelaajaa – Gene Sarazen, Ben Hogan, Gary Player ja Jack Nicklaus – on koko uransa aikana voittanut jokaisen majorin vähintään yhden kerran, mistä käytetään nimitystä Career Grand Slam.[7] Hogan voitti vuonna 1953 kolme major-turnausta mutta ei osallistunut PGA Championshipiin aikatauluongelmien vuoksi.[8]

  1. Suuri urheilulajikirja: säännöt, tekniikka & taktiikka, s. 271. (alkuteos: The Sports Book, 2015) Karisto, 2016. ISBN 978-951-23-6001-7
  2. a b Virtapohja 2015, s. 17.
  3. Virtapohja 2015, s. 18.
  4. Virtapohja 2015, s. 19.
  5. Virtapohja 2015, s. 20.
  6. Virtapohja 2015, s. 21.
  7. Virtapohja 2015, s. 24.
  8. Career Slam: Ben Hogan 7.4.2015. PGA Tour. Viitattu 21.3.2016. (englanniksi)