Maarakennus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kadun poikkileikkauspiirros vuodelta 1914

Maarakennus tarkoittaa rakentamiseen liittyvää maansiirtämistä, louhintaa, aluskasvillisuuden poistoa ja viherrakentamista.

Maarakennuksella on erityisen suuri rooli infrastruktuurihankkeissa, joita ovat mm. tiet, rautatiet, satamat ja kunnallistekniikan rakentaminen. Maarakennukseen liittyvä logistiikka on merkittävä kustannustekijä esimerkiksi moottoritiehankkeessa. Maamassojen kuljetuksen organisoimisessa oikeiden konekokojen valinnalla ja oikealla kuorma-autojen määrällä voidaan saavuttaa isoja säästöjä. Maa- ja kalliomassojen laatu, määrä, hinta ja sijainti vaikuttavat myös merkittävästi projektin kustannuksiin. Näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa massatalouden suunnittelulla.[1]

Työnorganisointi maarakennushankkeessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maarakennus on pääomavaltaista toimintaa, jossa koneilla on merkittävä rooli.

Työn organisointi maarakennushankkeessa on merkittävässä roolissa. Esimerkiksi isossa moottoritiehankkeessa tarvitaan kymmeniä toimihenkilöitä, jotka toimivat eri tehtävissä massalaskennassa, kustannusten hallinnassa, riskien kartoittamisessa ja työnjohtamisessa. Näiden henkilöiden osaaminen on edellytys hankkeen onnistumiselle.

Maa- ja vesirakennus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maa- ja vesirakennuksen työvoimaan kuuluu sekä erittäin korkeasti että vähäisesti koulutettuja työntekijöitä. Jotkin yksinkertaisimmista kuljetustehtävistä ovat suoritettavissa pelkän ajokortin turvin, mutta esimerkiksi louhinnassa tarvittavat panostajat tarvitsevat pitkän koulutuksen ja työkokemuksen pätevöityäkseen tehtäviinsä. Maa- ja vesirakennuskohteiden työnjohtajilla on nykyisin Suomessa lähes täystyöllisyys.lähde?. Tie- ja vesirakennusinsinöörin nimike muuttui teknisissä opistoissa 80-luvulla yhdyskuntatekniikan insinööriksi, mutta heidän koulutuksensa vastaa pääosin perinteistä maa- ja vesirakennusinsinöörin koulutusta.

Myös tietotekniikka on tulossa maarakennusalalle. Nykyisin teiden korjauksessa käytetäänkin monia uusia teknisiä apuvälineitä, jotka tekevät teiden korjaamisen tehokkaammaksi ja täsmällisemmäksi. Muun muassa maatutkaus ja laserskannaus ovat nykyaikaisessa teiden korjaussuunnittelussa apuvälineinä.

GPS-mittalaitteilla ja kuljettajaa opastavilla tietokonenäytöillä varustetut maarakennuskoneet ovat jo arkipäivää, tosin Suomessa niiden käyttö on vasta yleistymässä.

Erikoistyöt maarakennuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maarakennuksen erikoistöinä voidaan mainita ainakin pohjanvahvistus, massanvaihtotyöt, vedenalaiset rakenteet, erilaiset pengerrykset ja tukimuurit, maapadot, pohjavedensuojausrakenteet, patoseinät, tukiseinät ja pilaantuneen maan puhdistustyöt.

Tukiseinät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukiseinän ehkä yleisin käyttötarkoitus on kun työmaalla tehdään kaivanto aivan olemassa olevan rakenteen – esimerkiksi talon tai kadun – viereen. Jos kaivannon pohja täytyy ulottaa esimerkiksi useita metrejä viereisen kadun pinnan alapuolelle, käytetään kaivannon tukemisessa tukiseinää. Tukiseinä rakennetaan työmaalla ponttiseinänä, settiseinällä, kalkkipilaristabilointiseinänä tai kaivinpaaluseinänä. Kahta viimeistä käytetään Suomessa yleisimmin pysyviin tukiseiniin. Keski-Euroopassa myös ponttiseiniä käytetään yleisesti näkyvissäkin tukiseinärakenteissa kuten alikulkusiltojen keiloissa.

Louhintatyöhön ei vaadita erityistä pätevyyttä, joten sitä voivat tehdä myös epäpätevät henkilöt.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Massatalouden suunnittelu. PDF. Web Archive 2010. TKK.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maarakennus.