Maantielakso
Maantielakso on Karvianjoen vesistöalueeseen kuuluva lampi Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa Karviassa Satakunnan maakunnassa. Lammen pinta-ala on SYKEn Järviwikin viranomaistiedon mukaan 2,67 hehtaaria. Sen korkeus merenpinnasta on 166,0 metriä ja se kuuluu Karvianjoen vesistön sisällä Aunesluoman valuma-alueeseen.[1][2] Lampi on yhdessä siitä noin kilometri pohjoiseen sijaitsevan Kauhalammin ja tästä noin kilometri pohjoiseen sijaitsevan Lapinkaivon kanssa yksi Kauhanevan–Pohjankankaan Natura 2000 -suojelualueen kolmesta pienvesiksi luokiteltavasta lammesta.[3] Lampi on reunoiltaan umpeenkasvanut. Avovettä on lammen keski- ja luoteisosassa. Lampi rajoittuu pohjoisessa Laksonevaan, joka on osa Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistoon kuuluvaa Kauhanevan suokompleksia. Muista suunnista sitä ympäröivät harjumuodostuman rinteet.[1][4] Historiallinen Kyröskankaan tie kulkee lammen sivuitse.[5]
Etelä-Pohjanmaalla arokosteikkojen kansanomaisena nimityksenä on lakso.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Maantielakso Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 5.8.2017.
- ↑ Maantielaakso (36.044.1.001) Järviwiki. Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 5.8.2017.
- ↑ Kauhaneva-Pohjankankaan Natura 2000 alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallitus. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.8.2017).
- ↑ Kauhanevan-Pohjankankaan kulkuyhteydet ja kartat Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 5.8.2017.
- ↑ Kirsi Liimatainen: Tiehallinnon museotiet ja -sillat. Museokohdeselvitys. OTE, Kyrönkankaantie s. 119 - 12 (pdf) Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007. 2007. Tiehallinto. Arkistoitu 27.12.2016. Viitattu 5.8.2017.
- ↑ Laitinen, Jarmo, Sakari Rehell, Antti Huttunen & Seppo Eurola.: Arokosteikot: ekologia, esiintyminen ja suojelutilanne Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.. Suo, 2005, 56. vsk, nro 1, s. 1-17. Helsinki: Suoseura. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.8.2018.