Maalittaminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maalittaminen eli maalitus tarkoittaa sodankäynnissä toimintaa, jossa ennalta määritetään kohteita hyökättäväksi, tuhottavaksi tai vallattaviksi, ja sosiaalisessa mediassa ihmisten usuttamista vaientamaan henkilö ja esimerkiksi saamaan tämä menettämään työnsä.

Henkilön maalittaminen sodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodankäynnissä maalittaminen on toimintaa, jossa ennalta määritetään kohteita hyökättäväksi, tuhottavaksi tai vallattaviksi. Maalituksen kohteena voi olla asia, paikka tai henkilö. Maalit voivat olla kokonaisten armeijakuntien yhteisiä tavoitteita tai pienemmän taisteluosaston tulisuunnitelmassaan määrittämiä tulenjohtomaaleja, joihin voidaan tarvittaessa ohjata epäsuoraa tulta.

Henkilön maalittaminen sosiaalisessa mediassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010-luvulla maalittaminen alkoi tarkoittaa myös henkilön ”ottamista maalitauluksi” eli ihmisten usuttamista sosiaalisessa mediassa tietyn henkilön kimppuun, esimerkiksi lähettämään tälle vihapostia[1][2] tai lähettämällä viestejä tämän yhteistyökumppaneille. Tavoitteena on vaientaa henkilö ja joskus myös viedä häneltä työt.[3] Tarkoituksena voi olla myös vaikuttaa henkilön päätöksentekoon[4].

Ennen maalitusta henkilöitä usein doksataan, eli heidän yhteystietojaan otetaan selville ja levitetään.

Verkossa vastustajia maalitetaan julkaisemalla heistä vihapropagandaa, jolloin lukijat alkavat uhkailla ja häpäistä heitä. Myös poliiseja kuvataan ja heidän tietojaan julkaistaan sosiaalisessa mediassa, mahdollisesti valheiden kera. Tämä loukkaa heidän yksityisyyttään ja saattaa heidät voimakkaan arvostelun kohteeksi sosiaalisessa mediassa.[5]

Maalittamisen kohteeksi voivat joutua myös esimerkiksi syyttäjät.[6]

Politiikan tutkija Erkka Railo myöntää kysyttäessä, että sekä maalituksesta puhuminen että itse maalittaminen voivat olla jossakin mielessä propagandaa. Hänen mukaansa aiheesta on kuitenkin syytä keskustella, jotta nähtäisiin miten laaja ja todellinen ongelma on kyseessä.[1]

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jussi Halla-aho[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkkinä maalittamisen ympärillä käydystä keskustelusta on tapaus Suomesta vuodelta 2017. Helsingin poliisin johtokeskuksen johtaja Jussi Huhtela jakoi kansanedustaja Antero Vartian twiitin "Ylikomisario"-tilillään ja puolusti Vartian maahanmuuttoa puoltavaa kantaa. Jussi Halla-aho ihmetteli, voiko poliisi virkatehtävissään esittää poliittisia kannanottoja, ja pelkäsi poliisin politisoitumisen heikentävän kansalaisten luottamusta poliisiin. Twitterissä Halla-ahon sanottiin näin maalittaneen poliisin.[1] Helsingin poliisipäällikkö totesi, että jatkossa virkatileiltä ei juuri poliittisisia artikkeleita jaeta, ja toimintaa ehkä keskitetään yksityisille some-tileille.[7]

Transaktivistit ja Maria Nordin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bloggaaja Maria Nordin julkaisi Instagramissa 2019 Pride-tervehdyksen, jossa hän neuvoi "fyysisestä sukupuolestaan" ristiriitoja tuntevia, että ihminen on "vapaa olemaan mitä vaan" eikä tarvitse piitata omasta ulkoisesta muodostaan. Nordinin henkisen suuntautumisen ajatuksena on vapautuminen identiteeteistä, mutta hän selitti jälkeenpäin, että kyllä kehoristiriitaa silti pitäisi hoitaa ja että hän itsekin tunsi nuorena olevansa helpommin poika kuin tyttö. Hän myös varoitti hormonien haittavaikutuksista ympäristölle ja terveydelle.[3]

Nordin sai aktivisteilta kymmeniä vihaisia viestejä.[8] Erään tviittaajan kysyessä yhteistyökumppani BookBeatilta, mitä se aikoo tehdä asialle, BookBeat ilmoitti päättävänsä yhteistyön Nordinin kanssa. Joukko aktivisteja lähetti sitten Nordinin yhteistyökumppaneille avoimen kirjeen, jossa näitä kehotettiin harkitsemaan uudelleen yhteistyötään. Tämä herätti kritiikkiä ja puhuttiin myös maalittamisesta, jossa kohdehenkilöltä viedään työt. Aktivistien yhteyshenkilö Utu Förbom piti ongelmallisena, että Nordin ensin toivotti onnellista Pridea mutta sitten kyseenalaisti eräiden transihmisten kipeän kokemuksen.[3]

Lainsäädännöllinen tilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 2019 maalittamistapaukset käsitellään oikeudessa esimerkiksi kunnianloukkauksena, laittomana uhkauksena tai yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä[9].

Nämä ovat lähtökohtaisesti asianomistajarikoksia, eli syytettä niistä ei voi nostaa ilman uhrin lupaa[4]. Maalittamisen kohteeksi joutuvien on siis itse tehtävä rikosilmoitus[9]. Useat syyttäjät ovat sitä mieltä, että mainittujen maalittamiseen liittyvien tekojen tulisi olla pikemminkin virallisen syytteen alaisia rikoksia[4].

Muiden muassa Lakimiesliitto on pyrkinyt edistämään maalittamisen säätämistä rangaistavaksi teoksi[9]. Oikeusministeriölle on tehty esityksiä lainsäädännön muuttamiseksi, mutta asia ei ole edennyt[9].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Jussi Halla-aho nimesi ihmisiä, nyt häntä syytetään sivullisten maalituksesta – mutta mitä on maalitus ja onko kyse siitä? Selvitimme Helsingin Sanomat. 7.9.2017.
  2. Gustafsson, Mikko: Marjaana Toiviaista kutsuttiin verkossa saatanan kätyriksi ja mielisairaaksi – syytetyt vetoavat Toiviaisen esiintymisiin ja toimintaan pappina Helsingin Sanomat. 15.5.2019. Viitattu 16.5.2019.
  3. a b c Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille Helsingin Sanomat Nyt. 17.7.2019.
  4. a b c Kysely: Syyttäjät joutuvat yhä useammin vihapuheen ja maalittamisen kohteeksi – oikeussalissa on jopa käyty päälle Yle Uutiset. Viitattu 25.10.2019.
  5. Poliiseja on alettu maalittaa netissä kritiikille – "Joku pyrkii hyödyntämään avointa toi­min­ta­kult­tuu­ria" Kaleva. 28.3.2017.
  6. Kysely: Syyttäjät joutuvat yhä useammin vihapuheen ja maalittamisen kohteeksi – oikeussalissa on jopa käyty päälle Yle Uutiset. Viitattu 25.10.2019.
  7. Poliisijohto käynyt ”rakentavan keskustelun” Jari Taposen ja Jussi Huhtelan kanssa – Poliisin some-linjaus muuttuu Uusi Suomi. 13.9.2017.
  8. Transaktivistit maalittivat suvaitsevaisen naisbloggarin väärien sanavalintojen takia – menetti kumppaniyrityksen välittömästi Suomen Uutiset. 4.7.2019.
  9. a b c d Hirttotuomiolla uhattu tuomari maalittamisesta: “Mikä on se viimeinen pisara, että asialle tehdään jotakin?” Yle Uutiset. Viitattu 25.10.2019.