Maailmankaupat
Maailmankaupat tai kehitysmaakaupat ovat Maailmankauppojen liitto ry:n jäseninä olevien yleishyödyllisten yhdistysten ylläpitämiä reilun kaupan erikoisliikkeitä. World Fair Trade Organizationin (WFTO) jäsenenä Maailmankauppojen liitto on osa maailmanlaajuista reilun kaupan verkostoa.
Maailmankaupat tukevat pieniä perheviljelmiä ja käsityöläisryhmiä kehitysmaissa. Toiminnan perusajatuksena on luoda ihmisille mahdollisuuksia elää omassa maassaan, omalla kotiseudullaan ja omalla työllään.
Maailmankauppojen taustalla on paikallisia kehitysmaa-, kehitysmaakauppa- ja maailmankauppayhdistyksiä. Toiminnan perustana on vapaaehtoistyö. Useimmat maailmankaupat myyvät vain pop up -periaatteella tapahtumissa. Maailmankaupan myyntitoiminnan tavoitteena ei ole taloudellisen hyödyn kerääminen itselleen tai jäsenilleen. Tuotto käytetään reilun kaupan edistämiseen. Osa tuotosta voidaan käyttää myös muulla tavoin kehittyvien maiden ihmisten hyväksi.
Maailmankaupat hankkivat myymänsä reilun kaupan tuotteet joko World Fair Trade Organizationin jäsenyhteisöiltä tai niin, että tuotteilla on tuotekohtainen kolmannen osapuolen tekemä sertifiointi. WFTO Guaranteed Fair Trade -järjestelmän lisäksi hyväksyttyjä sertifikaatteja ovat ECOCERT/IMO – Fair For Life, FLO Cert, SPP (FUNDEPPO) ja Naturland Fair Trade -tuotekohtaiset merkit.
Sertifioidut reilun kaupan tuotteet muodostavat tärkeimmän ja suurimman osan maailmankaupan liikevaihdosta, vähintään 75 % laskettuna sisäänostojen hinnoista. Muiden kuin reilun kaupan tuotteiden (enintään 25 %) tulee edistää vaihtoehtoista ja solidaarista taloutta tai ympäristön hyvinvointia, esimerkkeinä ekologiset pesuaineet, paikallisten käsityöläisten ja luomutuottajien tuotteet, valikoimaa tukevat ja periaatteiden mukaiset kirjat, musiikki, kampanja- ja koulutusmateriaalit sekä lisätuotteet ja -palvelut (reilu matkailu, catering).
Suomen maailmankaupat ja myyntipisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen toistaiseksi pisimpään toiminut maailmankauppa oli Juuttiputiikki, joka toimi Oulussa kivijalkamyymälänä vuosina 1978–2017 ja jatkoi alkuvuoteen 2023 saakka verkkokauppana[1][2][3].
Maailmankauppojen liiton jäsenet:
- Hämeenlinnan maailmankauppayhdistys / Maailmankauppa Kirahvi (Fiskari, avoinna kesäisin[4])
- Jyväskylän Kehitysmaayhdistys
- Mikkelin Maailmankauppayhdistys
- Kuhmon kehitysmaakauppayhdistys
- Pohjois-Suomen Pääskyt (Oulu)
- Tampereen kehitysmaakauppayhdistys / Tampereen kehitysmaakauppa
Maailmankauppalehti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maailmankauppojen liitto julkaisi vuoteen 2016 asti omaa lehteä. Lehden alkuna oli vuonna 1984 prosenttiliikkeen ja kehitysmaakauppojen kiertokirje, sittemmin nimi muuttui Kehitysmaakauppojen kauppalehdeksi ja vuosina 1997–2016 nimenä oli Maailmankauppalehti.
Lehden numerot vuosilta 2011–2016 ovat luettavissa verkossa. Vanhemmat numerot ovat Maailmankauppojen liiton sekä Työväenmuseo Werstaan arkistoissa.
Maahantuonti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampereen kehitysmaakauppa toimii maahantuojana ja välittää tuotteita muille jälleenmyyjille[5].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Juuttiputiikki Maailmankauppojen liitto ry. Arkistoitu 21.6.2012. Viitattu 6.12.2012.
- ↑ Juuttiputiikin historia Pohjois-Suomen Pääskyt. Viitattu 19.8.2023.
- ↑ Maailmankauppa Juuttiputiikki Maailmankauppa Juuttiputiikki. 7.2.2023. Viitattu 19.8.2023.
- ↑ Maailmankauppa Kirahvi Fiskarsin ruukissa Maailmankauppojen liitto. Viitattu 19.8.2023.
- ↑ Jälleenmyyjät ja ravintolat Tampereen kehitysmaakauppa. Viitattu 19.8.2023.