Münchenin päärautatieasema
Münchenin päärautatieasema (saks. München Hauptbahnhof, lyh. München Hbf) on rautatieasema Baijerin pääkaupungissa Münchenissä. Se on Hampurin päärautatieaseman jälkeen noin 350 000 päivittäisellä matkustajallaan Saksan toiseksi suurin henkilöliikenteen rautatieasema Frankfurtin päärautatieaseman ohella. Se on yksi Münchenin kolmesta kaukoliikenteen rautatieasemasta.
Münchenin päärautatieasema on Lindaun päärautatieaseman ohella Baijerin ainoa suuri pääteasema. Rautatieasemalla on 32 raidetta ja sen kokonaispinta-ala on noin 760 000 neliömetriä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1839 syyskuun 1. päivänä avattiin väliaikainen rautatieasema Münchenin ja Lochhausenin väliselle radalle. Radan pidennys Augsburgiin avattiin 4. lokakuuta 1840. Rautatieasemarakennus kuitenkin paloi suurpalossa 4. huhtikuuta 1847 maan tasalle.[1]
Uuden Centralbahnhofin eli keskusrautatieaseman rakennustyöt käynnistettiin vuonna 1847 ja ne saatiin päätökseen 22. syyskuuta 1849. Rakennuksen suunnittelusta vastasi arkkitehti Georg Friedrich Christian Bürklein. Vuonna 1858 avattiin yhteys Landshutiin ja vuonna 1859 Nürnbergiin. Ratayhteys Rosenheimiin puolestaan otettiin käyttöön 15. lokakuuta 1871. Vuosina 1876–1884 rautatieasema koki täydellisen uudistusoperaation. 1893 sille avattiin siipiasema Starnbergiin meneville junille. 1. toukokuuta 1904 keskusrautatieasema sai nimen München Hauptbahnhof, Münchenin päärautatieasema.[1] 1915 avattiin siipiasema Holzkirchenin junille.
Toisessa maailmansodassa vuonna 1945 rautatieasema sai vakavia vaurioita brittiläis-amerikkalaisissa ilmapommituksissa.[1] Aseman halli purettiin vuoden 1949 elokuussa. Rautatieasema rakennettiin uudelleen vuosina 1958–1960. Uuden raidealueen suunnittelusta vastasi Krupp. Vuonna 1967 käynnistettiin S-Bahn-aseman rakentaminen. Rakennustyöt saatiin päätökseen vuonna 1972 juuri ennen Münchenin vuoden 1972 kesäolympialaisia. Münchenin metrolla on päärautatieasemalla kaksi asemaa. Alemmalla tasolla sijaitsevaa asemaa käyttävät linjat U1, U2, U7 ja U8. Ylemmän tason asemaa puolestaan käyttävät linjat U4 ja U5. Alemmalla tasolla sijaitseva asema avattiin 18. lokakuuta 1980 ja ylemmällä tasolla sijaitseva asema 10. maaliskuuta 1984.[1]
Tulevaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päärautatieaseman laajan jälleenrakennushankkeen suunnittelu käynnistettiin vuonna 2015, ja suunnitelmat hyväksyttiin vuosina 2017 ja 2018.[2] Hanke edellytti monien päärautatieasemaan rakennusten täydellistä korvaamista lukuun ottamatta aseman kattoa, joka peittää laiturit 11–26. Uudessa päärakennuksessa on hyödynnetty modernia ja yhtenäisempää muotoilua, joka ympäröi keskuslaiturihallia sekä uutta maanpäällistä kävelyaluetta idässä Karlsplatzin (Stachus) suuntaan. Alueen luoteiskulmaan rakennetaan uusi Deutsche Bahnin käyttämä 75-metrinen toimistotorni. Laitureiden 11–26 länsiosiin rakennetaan uusi maanalainen jalankulkutunneli, joka yhdistää toisiinsa Starnbergerin ja Holzkirchnerin siipiasemat sekä laiturit 11–26 ja metroasemat. Tämä vähentää tarvetta kävellä päärakennuksen läpi muihin juniin siirryttäessä.
Toisen keskustatunnelin (toinen tunnelireitti Münchenin keskustan läpi) ja siihen tulevan uuden S-Bahn-aseman rakentaminen aloitettiin vuonna 2018, ja sen pitäisi valmistua vuonna 2035.
Metroon suunnitellaan uutta linjaa nimeltä U9. Sen rakentaminen ei ole vielä alkanut, eikä se valmistuisi ennen 2040-lukua. Münchenin kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa 2022 kuitenkin rakentaa kolmannen metroaseman U9-linjalle samaan aikaan muiden hankkeiden kanssa, jotta aseman rakennuskustannuksista voidaan säästää. Asema tullaan rakentamaan neliraiteiseksi, ja sen kahta ulompaa raidetta tulee käyttämään Klinikum Großhadernista Theresienstraßelle johtavan suunnitellun yhdystunnelin kautta Harthofiin kulkeva U29-linja, kun taas keskimmäiset raiteet jätetään U9:n käyttöön.[3][4]
Jälleenrakennushanke käynnistyi 24. lokakuuta 2018, kun itäisestä julkisivusta poistettiin suuri kello, joka siirretään uuteen rakennukseen.[5] Aseman sisääntuloaulan ja päärakennuksen lippuhallin purkaminen toisen keskustatunnelin ja kolmannen metroaseman tieltä, aloitettiin kesällä 2019, ja saatiin päätökseen marraskuussa 2019, Tämän jälkeen toisen keskustatunnelin rakennustyöt päärautatieasemalla aloitettiin.[6] Syyskuusta 2024 alkaen päähallin poikittaislaiturille asennettiin väliaikainen tukirakenne, jotta ratahalliin ja muihin rakennuksen osiin kuulumattoman katon purkaminen voitiin aloittaa. Lisäksi uloskäyntejä siirrettiin ja kauppoja suljettiin. Deutsche Bahn ilmoitti myös rakentavansa päähallin eteläpuolelle väliaikaisen konttirakennuksen, johon on tarkoitus sijoittaa tärkeitä tiloja, kuten DB Travel Center vuosina 2026–2036.[7]
Jälleenrakennushankkeen odotetaan valmistuvan vuoteen 2035 mennessä.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 Klaus-Dieter Korhammer, Armin Franzke, Ernst Rudolph: Drehscheibe des Südens: Eisenbahnknoten München. Hestra-Verlag, 1991. ISBN 978-3-7771-0236-8 Teoksen verkkoversio Viitattu 29.6.2025. (saksaksi)
- ↑ Hauptbahnhof: Darum muss er umgebaut werden www.tz.de. 8.4.2015. Viitattu 29.6.2025. (saksaksi)
- ↑ Geplanter U-Bahnhof Hauptbahnhof (U9) U-Bahn München. Viitattu 8.8.2025. (saksaksi)
- ↑ Geplante Linie U9 U-Bahn München. Viitattu 29.6.2025. (saksaksi)
- ↑ Uhr an Ostseite des Hauptbahnhofs erfolgreich abgenommen - Alle Infos zum Neubau des Hauptbahnhof München www.hbf-muc.de. Viitattu 29.6.2025.
- ↑ Ekaterina Kel: München: Infos zur Baustelle am Hauptbahnhof Süddeutsche.de. 21.11.2019. Viitattu 29.6.2025. (saksaksi)
- ↑ Für über 20 Millionen Euro: Münchner Hauptbahnhof erhält ein provisorisches Bahnhofsgebäude www.merkur.de. 21.7.2024. Viitattu 29.6.2025. (saksaksi)
- ↑ 2 Stammstrecke München - 2. Stammstrecke München www.2.stammstrecke-muenchen.de. Viitattu 29.6.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]