Mäntsälän Nummisten työväentalo
| Mäntsälän Nummisten työväentalo | |
|---|---|
 Mäntsälän Nummisten työväentalo |
|
| Osoite | 04660 Numminen |
| Sijainti | Numminen, Mäntsälä |
| Valmistumisvuosi | 1907 |
| Rakennuttaja | Mäntsälän Nummisten työväenyhdistys |
| Omistaja | Nummisten Sos.dem. Työväenyhdistys |
 |
|
Mäntsälän Nummisten työväentalo on Mäntsälän kunnassa Nummisten kylässä sijaitseva työväentalo.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäntsälän Nummisten työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905. Yhdistys toimi aluksi Knuutin torpassa, jonka Ylikartano lahjoitti myöhemmin työväentalon rakennustarpeiksi. Kartano vuokrasi myös tontin, jonne puretun torpan hirret siirrettiin. Tontti saatiin lahjoituksena omaksi vuonna 1947. Lainaa rakentamista varten saatiin Mäntsälän Säästöpankilta ja Hirvihaaran työväenyhdistykseltä. Toiminta vilkastui vuoden 1917 jälkeen. Nummisissa oli 700 asukasta, joista 250 oli työväenyhdistyksen jäseniä.[1]
Työväentaloon kohdistui useita ilkivallantekoja, joilla yritettiin estää sen käyttöä. Vuonna 1910 talon ikkunat puitteineen lyötiin säpäleiksi yöaikaan. Tekijöitä ei saatu kiinni. Vuonna 1931 työväentalolla järjestettiin kaksi puhetilaisuutta, joihin tuli ulkopuolisia miehiä ilmeisenä tarkoituksenaan häiritä tilaisuuksia. Poliisien läsnäolo kuitenkin hillitsi tulijoita. Jouluaaton vastaisena yönä vuonna 1931 taloon murtauduttiin. Ikkunat lyötiin säpäleiksi, ovia rikottiin, lamput revittiin katosta, näyttämön kulisseja rikottiin ja esirippu varastettiin. Viranomaiset eivät tälläkään kertaa saaneet tekijöitä kiinni, ja työväenyhdistys korjasi taas vahingot omalla kustannuksellaan. Tammikuussa 1932 talon ovet ja ikkunat naulattiin kiinni laudoilla. Tällä kertaa nostettiin tekijöitä kohtaan syyte, mutta se raukesi, ja työväenyhdistys korjasi vahingot.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväentaloon rakennettiin vuonna 1924 lisärakennus näyttämöä varten, jolloin myös juhlasali laajeni. Samalla rakennettiin uusi eteinen, ja taloa kunnostettiin muutenkin. Vuonna 1934 talo korjattiin perusteellisesti. Talon on edelleen olemassa, käytöstä ei ole tietoa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla, s. 168. Helsinki: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4.