Lähi-ilmatuki
Lähi-ilmatuki (engl. Close Air Support, CAS) tarkoittaa sodankäynnissä ilmasta maajoukoille suorittamaa tulitukea eli vihollisen joukkojen tulittamista rynnäköin ja ilmaiskuin lentokoneilla ja helikoptereilla.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisessä maailmansodassa lentokoneita käytettiin ensimmäistä kertaa laajemmin. Niistä oli hyötyä taistelukentällä juurikin maajoukkojen tukemisessa, vaikka lentokoneiden suorituskyky ja aseistus olikin verrattaen heikkoa. Yleisimmät lentokoneiden kantamat aseet olivat konekivääreitä tai kevyitä pommeja.[1]
Toisessa maailmansodassa lentokoneita käytettiin paljon ja niiden suorituskyky parani, mahdollistaen raskaammat aseet. Lentokoneilla, kuten saksalaisella Junkers Ju 87 -syöksypommittajilla, voitiin tehdä taktisia pommituksia ja tulittaa esimerkiksi vihollisen panssarivaunuja.[1]
Kylmän sodan aikana lähi-ilmatuen kalustoon kehitettiin taisteluhelikoptereita ja maataistelukoneita. Vietnamin sodassa ilmatuki oli hyvin tärkeää amerikkalaisjoukoille.[1]
Persianlahden, Afganistanin ja Irakin sodissa Yhdysvallat käytti paljon A-10 -lentokoneita ja AH-64 -taisteluhelikoptereita, jotka kehitettiin 1970-luvulla. Myös tavalliset hävittäjälentokoneet, kuten F-16, osallistuivat lähi-ilmatuen antamiseen.[2]
Ukrainan sodassa on raportoitu paljon Venäjän Su-25 maataistelukoneiden tappioista, sillä matalalla lentävä ja hidas maataistelukone ei enää pärjää moderneille ilmatorjuntaohjuksille.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Close-Air Support (CAS) Aircraft www.militaryfactory.com. Viitattu 8.11.2023.
- ↑ The Ups and Downs of Close Air Support Air & Space Forces Magazine. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
- ↑ How the Ukraine War has exposed vulnerabilities within Russia's Su-25 fleet www.key.aero. 10.10.2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
