Lumiraja (aurinkokunnan synty)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lumiraja on se etäisyys auringosta, jolla vesi tiivistyy jääksi[1]. Yleisemmin lumiraja on jonkin haihtuvan aineen tiivistymisetäisyys. Alkuaurinkokunnassa veden lumiraja oli asteroidivyöhykkeellä, mutta häkäkaasun lumiraja Neptunuksen etäisyydellä.

Veden lumiraja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet asteroidit ja komeetat sisältävät paljon haihtuvia aineita, koska syntyivät lumirajan ulkopuolella.

Veden lumirajan arvellaan monesti olleen noin 2,7[2]-3,2 AU päässä auringosta, Tällä etäisyydellä on nykyään asteroidivyöhyke. Nykyään lumiraja on lähempänä Aurinkoa, noin 1,7 AU päässä siitä[3].

Vesi tiivistyi harvassa alkuaurinkoa ympäröineessä sumussa vasta hyvin kylmässä alle 150-170 K:n lämpötilassa.

Lumirajan etäisyys vaihteli aurinkokunnan synnyn aikanakin. Toisaalta lumirajan etäisyys riippui suhteellisen vähän alkuauringon kirkkaudesta ja kiekon tiheydestä[3].

Lunta saattoi säilyä varjoisissa kohdissa lumirajan sisäpuolellakin.

Teoreettinen esiplaneteerisen kiekon pintatiheys kasvoi lumirajan kohdalla noin 3-4-kertaiseksi[3]. Näin koska haihtuvia aineita oli alkuaurinkosumussa 1,6%, kun kiveä ja metallia 0,6%[4]. Niinpä tiivistyneitten jäitten takia tiheämmässä kiekossa syntyi suuria planeettaytimiä, jotka keräsivät ympärilleen suuren vetyvaipan[3].

Maapallon vesi tuli lumirajan takaa asteroideista ja/tai komeetoista.

Muita lumirajoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita lumirajoja ovat esimerkiksihiilidioksidin, häkäkaasun, ammoniakin jne lumirajat. Häkäkaasun lumiraja oli noin 30 AU päässä Auringosta, eli suunnilleen Naptunuksen radan nykyisellä paikalla[5][6].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Käännös suomeksi
    Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
    Alkuperäinen artikkeli: en:Frost line (astrophysics)
  2. [1]
  3. a b c d [2]
  4. [3]
  5. [4]
  6. [5]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]