Luettelo Harakka-koneyksilöistä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Harakka oli suomalainen yksipaikkainen puurakenteinen alkeisliitokone. Konetyyppi kehitettiin toisen maailmansodan aikana sotasaaliiksi saatujen neuvostoliittolaisten UC-3-alkeisliitokoneiden pohjalta, ja sitä valmistettiin lentokerhoille suunnattuna rakennussarjana kaikkiaan kolmena eri versiona. Alkuperäinen UC-3:een pohjautunut Harakka I suunniteltiin sodan loppuvuosina, ja sen ensilento tehtiin helmikuussa 1945. Versiota valmistettiin kaikkiaan 21 kappaletta rakennussarjana.

Harakka I:n pohjalta jatkokehitetyn Harakka II:n suunnittelivat joukko Polyteknikkojen ilmailukerhon jäseniä Suomen Ilmailuliiton tilauksesta. Tyyppi sai kerhon mallitunnuksen PIK-7 Harakka II, ja sitä rakennettiin kaikkiaan yli 30 kappaletta, joista osa jäi tosin valmistumatta, ja pieni osa määrättiin katsastuksessa purettavaksi virheellisesti rakennettuna.

Harakka palveli suomalaisten lentokerhojen alkeiskoulutusroolissa 1950-luvulle saakka, jolloin koulutuksessa siirryttiin kaksipaikkaisiin koulukonetyyppeihin. Merkittävä osa Harakoista poistui lentokäytöstä viimeistään vuonna 1958, kun Ilmailuosasto poisti vuosia ilman lentokelpoisuustodistusta olleet koneet rekisteristä. Joitakin koneyksilöitä on säilynyt suomalaisissa ilmailumuseoissa.

Alla olevaan luetteloon on koottu Harakka-koneyksilöiden tietoja. Lentokuntoisten koneyksilöiden rekisteritunnukset on lihavoitu.

Koneluettelo
Rekisteri Versio Käyttäjät Ensirekisteröinti Viimeinen poisto rekisteristä Kohtalo Lyhyt kuvaus Onnettomuudet Kuva Viite
H-1 I SIL ry
Helsingin Ilmailunaiset ry
Kymin IK ry
13.2.1945 1950 Poistettu käytöstä
[1][2]
H-2 I SIL ry / Jämin ilmailukoulu
Salon IK ry
15.4.1946 29.6.1961 Poistettu käytöstä
[1][2]
H-3 I SIL ry 15.4.1946 25.5.1957 Poistettu käytöstä
[1][2]
H-4 I Kotkan PK ry 15.5.1946 25.5.1957 Poistettu käytöstä
[1][2]
H-5 I SIL ry
Nyystölän Lennokkikerho
Lahden IK ry
15.5.1946 1964 Esillä Suomen ilmailumuseossa Vantaalla
[1][2]
H-6 I SIL ry 15.5.1946 25.5.1957 Poistettu käytöstä
[1][2]
H-7 I Mikkelin PK ry
Mikkelin IY ry
1956 29.6.1961 Poistettu käytöstä
[1][2]
H-8 I Noormarkun PK ry 1946 8.3.1958 Poistettu rekisteristä Myyty varaosina Porin ilmailukerholle.
[1][2]
(H-9) I Kotkan PK ry - - Ei valmistunut Rakenteilla vuonna 1948.
[1][2]
H-10 I Porin IK ry 15.3.1947 18.8.1962 Poistettu käytöstä
[1][2]
H-11 I Seinäjoen IK ry 1946 25.5.1957 Poistettu käytöstä
[1][2]
H-12 I Kymin PK ry
Karhulan IK ry
7.2.1947 1964 Poistettu käytöstä Korjattu lentokuntoiseksi Karhulan ilmailukerhon lentomuseossa vuonna 1995.
[1][2]
H-13 I Haminan PK ry 7.2.1947 25.5.1957 Tuhoutui lento-onnettomuudessa
  • Lento-onnettomuus Haminassa vuonna 1948
[1][2]
H-14 I Lahden PK ry 1949 25.5.1957 Tuhoutui lento-onnettomuudessa
  • Tuhoutui Vesivehmaalla 26.5.1949
[1][2]
H-15 I Pietarsaaren Lennokkikerho
Hangon IK ry
1948 29.6.1961 Poistettu käytöstä
[1][2]
H-16 I Norssin PK ry
Marjaniemen melojat ry
Helsingin PK ry
Helsingin IK ry
1948 29.6.1961 Poistettu käytöstä
[1][2]
H-17 I Pohjolan Liitäjät 1949 25.5.1957 Tuhoutui lento-onnettomuudessa
[1][2]
H-18 I Mariehamns FK rf 1946 26.6.1961 Poistettu käytöstä
[1][2]
(H-19) I Ilmajoen PK ry - - Ei valmistunut Rakenteilla vuonna 1948 [1][2]
H-20 I Hämeenlinnan IK ry
Saarijärven IK ry
1946 29.6.1961 Poistettu rekisteristä
[1][2]
H-21 I Nokian PK ry
Rauman IK ry
1948 3.2.1961 Poistettu käytöstä
[1][2]
H-22 I Lahden PK ry
SIL ry
Salon IK ry
1946 7.9.1963 Poistettu käytöstä Poistettu käytöstä toukokuussa 1957, myytiin joulukuussa Salon IK:lle ja palautettiin lentokuntoiseksi maaliskuussa 1958.
[1][2]
H-23 I Jyväskylän PK ry 23.6.1946 25.5.1957 Tuhoutui
  • Tuhoutui Kuorevedellä 1952.
[1][2]
H-24 I Nurmeksen IK ry 14.2.1947 25.5.1957 Poistettu käytöstä
[1][2]
H-25 I Kuopion PK ry
Kuopion IY ry
22.6.1946 18.8.1962 Poistettu käytöstä
[1][2]
H-26 I Oulun IK ry
Kajaanin IK ry
1946 29.6.1961 Poistettu käytöstä
  • Lento-onnettomuus Paltaniemellä 25.5.1958
[1][2]
H-27 I Helsingin PK ry 1948 25.5.1957 Tuhoutui
[1][2]
H-28 I Porin IK ry 18.5.1947 24.6.1959 Poistettu käytöstä
[1][2]
H-29 I Pohjolan Liitäjät ry
Kemin IK ry
12.4.1957 29.6.1961 Varastossa Suomen ilmavoimamuseossa.
[1][2]
H-30 II SIL ry 10.9.1946 19.2.1959 Poistettu käytöstä
[1][2]
H-31 II SIL ry 15.3.1947 29.6.1961 Poistettu käytöstä
[1][2]
H-32 II Turun LK ry 13.4.1957 25.5.1957 Poistettu käytöstä
[1][2]
H-33 II Hämeenlinnan IK ry
Lohjan IK ry
Lohjan IY ry
1.5.1947 21.8.1962 Purettu varaosiksi
[1][2]
H-34
OH-031
III PIK ry
Vaasan LK ry
Haminan IK ry
Haminan LK ry
Karhulan IK ry
10.4.1948 Lentokunnossa Harakka II -sarjasta rakennettu jatkokehitetty versio, jossa uusi pyörälaskuteline ja runkorakenne. Myytiin Vaasan LK:lle 1957, joka kunnosti lentokuntoon. Siirtyi 1959 Haminan IK:lle, joka luovutti purku-uhan alle joutuneen koneen Karhulan IK:n lentomuseolle 1980-luvulla. Kunnostettu lentokuntoon 2000-luvulla.
  • Vaurioitui kesällä 2017.
[1][2][3][4][5]
H-35 II Vaasan PK ry
Vaasan LK ry
1949 29.6.1961 Poistettu käytöstä
[1][2]
H-36 II
[1][2]
H-37 II
[1][2]
H-38 II
[1][2]
H-39 II
[1][2]
H-40 II
[1][2]
H-41 II
[1][2]
H-42 II
[1][2]
H-43 II
[1][2]
H-44 II
[1][2]
H-45 II
[1][2]
H-46 II
[1][2]
H-47 II
[1][2]
H-48 II
[1][2]
H-49
OH-047
II
[1][2]
H-50 II
[1][2]
H-51 II
[1][2]
H-52 II
[1][2]
H-53 II
[1][2]
H-54
OH-051
II
[1][2]
H-55 II
[1][2]
H-56 II Esillä Suomen ilmailumuseossa
[1][2][6]
H-57 II Inkeroisten IK ry 1955 Lentokunnossa Poistettu käytöstä 1964, kunnostettiin lentokuntoon Karhulan IK lentomuseossa vuodesta 1999 alkaen.
[1][2][7]
OH-034 II SIL ry 25.5.1998 Rakennettu vuonna 1995, osa koneen metalliosista oli peräisin koneyksilö H-35:stä.
  • Starttivaurio Räyskälässä 1.6.1996, ohjaaja loukkaantui.
[1][8]
OH-U276 Moottoriharakka 1990-luku Esillä Karhulan ilmailukerhon lentomuseossa Harakka II:n pohjalta rakennettu ultrakevyt moottorikone, lensi 50 tuntia 1990-luvulla.
[9][10][8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mäkinen, Tuomo T. & Ritaranta, Eino: Finnish Civil Aircraft 1926–2000. Helsinki: Koala-Kustannus, 2001. ISBN 952-5186-11-3. (englanniksi)
  • Raunio, Jukka: Lentäjän näkökulma 3: PIK-sarjan lentokoneet. Kerava: Omakustanne, 1995. ISBN 951-96866-1-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf Mäkinen & Ritaranta 2001, s. 109–111.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be Raunio 1995, s.  106–108.
  3. Raunio 1995, s. 102–103.
  4. Suomen rekisterissä olevat ilma-alukset (PDF) (s. 1–2) arkisto.trafi.fi. 2.7.2015. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Arkistoitu 21.2.2019. Viitattu 10.5.2019.
  5. Tillaeus, Juulia: 70 vuotta sitten Suomessa rakennettiin purjelentokone, joka on yhä ainoa laatuaan maailmassa – pian se lentää taas yle.fi. 22.5.2018. Yleisradio Oy. Viitattu 10.5.2019.
  6. PIK-7 Harakka II (H-56) ilmailumuseot.fi. Ilmailumuseoyhdistys ry. Viitattu 11.5.2019. (suomeksi, englanniksi)
  7. PIK-7 Harakka II (H-57) ilmailumuseot.fi. Ilmailumuseoyhdistys ry. Viitattu 11.5.2019. (suomeksi, englanniksi)
  8. a b Hämäläinen, Seppo: Tutkintaselostus alkeisliitokoneelle OH-034 Räyskälän lentopaikalla sattuneesta lento-onnettomuudesta (PDF) (s. 1, 3) turvallisuustutkinta.fi. 20.12.1996. Helsinki: Onnettomuustutkintakeskus. Viitattu 10.5.2019.
  9. Mäkinen & Ritaranta 2001: s. 149.
  10. Alanne Moottoriharakka (OH-U276) karhulanilmailukerho.fi. Karhulan Ilmailukerho r.y.. Viitattu 10.5.2019.