Lucio Colletti
Lucio Colletti (8. joulukuuta 1924 – 3. marraskuuta 2001) oli italialainen filosofi. Hänet tunnetaan ennen kaikkea hegeliläisen idealismin ja marxilaisuuden kriitikkona. Colletti edusti Italian parlamentissa Forza Italia -puoluetta vuodesta 1996 kuolemaansa saakka.
Colletti keskittyi urallaan Karl Marxin tutkimiseen ja opettamiseen. Nuorena miehenä, joka halusi opiskella filosofiaa, hänen täytyi odottaa fasismin kukistumiseen vuonna 1945 ennen kuin hän saattoi ilmoittautua Rooman yliopistoon. Hän opetti ensin Messinan yliopistossa, mutta 1950-luvun alussa hänelle myönnettiin filosofian professuuri Roomassa.[1]
Colletti uskoi nuorena kommunismin pelastavan maailman fasismilta, mutta joutui sopeutumaan kommunismin epäonnistumiseen. Hän liittyi Italian kommunistiseen puolueeseen (PCI), mutta oli jo ärtyisä toveri, erityisesti vuoden 1956 Neuvostoliiton puoluekokouksen jälkeen, jossa Nikita Hruštšov tuomitsi Stalinin. Unkarin kansannousun tukahduttamisen jälkeen sinä vuonna hän oli yksi niistä 101 PCI-älyköstä, jotka tuomitsivat puolueen kyvyttömyyden etäännyttää itseään Neuvostoliitosta.[1]
Vuonna 1974 Colletti hylkäsi marxilaisuuden ja ilmaisi näkemyksensä laajassa haastattelussa, jonka laajensi myöhemmin pamfletiksi. Hänestä tuli ulkopuolinen Italian vasemmistossa juuri silloin, kun Enrico Berlinguerin johtama PCI sai lisää kannatusta vaaleissa. 1980-luvun aluss ahän etsi poliittista kotia Bettino Craxin edustamasta maltillisesta sosialismista. Neuvostoliiton kommunismin romahduksen ja Craxin sosialismin epäonnistumisen jälkeen Colletti oli valmis tukemaan ketä tahansa, joka esittäisi houkuttelevan ehdotuksen Italian yhteiskunnan uudistamiseksi, mutta monet olivat yllättyneitä siitä, että hän oli tuntenut vetoa Berlusconiin, joka asettaa yksityiset edut julkisen palvelun edelle.[1]
Colletti oli varma ehdokas vuoden 1996 vaaleissa, jotka Berlusconi hävisi. Hänet valittiin uudelleen vuonna 2001. Berlusconi osoitti kunnioitusta Collettille tämän kuoleman jälkeen ja ylisti "hänen rohkeuttaan kommunismin hylkäämisessä".[1]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ideologia e società (1969)
- Intervista politico-filosofica (1974)
- Il marxismo e Hegel (1976 )
- Il marxismo e il "crollo" del capitalismo (1977)
- Tra marxismo e no (1979)
- Tramonto dell'ideologia (1986)
- Pagine di filosofia e politica (1989)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 John Francis Lane: Lucio Colletti Obituary The Guardian. 2001. Viitattu 28.1.2026.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
