Loktapaperi
Nepalilainen käsin tehty loktapaperi eli nepalinpaperi on lujaa ja se kestää hyvin kosteutta, hyönteisiä ja hometta. Sitä on perinteisesti käytetty virallisten asiakirjojen ja uskonnollisten tekstien paperina.
Loktapaperi valmistetaan vuorten rinteillä kasvavien kahden Daphne-sukuun kuuluvan ainavihannan puuvartisen pensaan nilakerroksesta: Daphne bholua ja Daphne papyracea. Niitä nimitetään yleisesti lokta-pensaiksi. Lokta kuuluu samaan Thymelaeaceae-heimoon kuin Suomessa kasvava näsiä (Daphne mezereum). [1]
Lokta kasvaa Himalajan vuoriston etelärinteillä 1 600–4000 metrin korkeudessa.
Loktapaperin historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhimmat säilyneet loktapaperit ovat Kathmandussa Nepalin kansallisarkiston pyhissä buddhalaisissa teksteissä, Karanya Buha Sutrassa. Se kirjoitettiin Lichchhavi-kirjoituksella ja painettiin puupiirrosmenetelmällä loktapaperille. Karanya Buha Sutran iäksi arvioidaan 1 000–1 900 vuotta. [1]
Tiibetistä 1930-luvulla tulleen koneellisen paperinteon myötä käsin tehdyn loktapaperin valmistus alkoi taantua. 1960-luvulla Intiassa teollisesti tuotettu paperi syrjäytti miltei kokonaan käsin tehdyn paperin valmistuksen, ja vain muutama perhe perinteisellä paperintekoalueella Baglungissa ja viereisessä Parbatin piirikunnassa jatkoi loktapaperin valmistusta käsin. [1]
1970-luvulla matkailun kasvaessa kiinnostus loktapaperia kohtaan elpyi. Tällöin käynnistyi myös tehokas suojeluohjelma, johon liittyi luonnonpuistojen ja metsästä saatavien tuotteiden kuten loktapaperin kehittämistä.[1]
1980 YK:n lastenavun rahasto UNICEF and Nepalin maatalouden kehityspankki käynnistivät hankkeen Nepalin alkuperäisten paperintekomenetelmien elvyttämiseksi.[1]
Kiinnostuksen kasvaessa nepalilaiset sosiaaliset ja ympäristöyritykset etsivät kansainvälisiä kauppakumppaneita, ja loktapaperille syntyivät vientimarkkinat. Tilivuonna 2010–2011 loktatuotteita vietiin 20:een maahan. [2]
Paperinvalmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paperinvalmistuksessa puuvarsista irrotetaan kuoret, jotka lajitellaan ja liotetaan vedessä sekä puhdistetaan roskista ja vioittumista. Puhdistetut kuoret keitetään puuntuhkalipeässä. Keittämisen jälkeen kuituaines huuhdotaan ja hakataan murskaksi puunuijalla kovaa alustaa vasten. Murskattu kuitu sekoitetaan veteen isossa astiassa. [3]
Paperiarkkien valmistuksessa käytetään karkeahkosta kankaasta tiukasti bambukehikkoon pingotettuja viiroja. Viiraa kellutetaan isossa vesiastiassa tai vedellä täytetyssä maakuopassa. Tarvittava määrä kuitumassaa kaadetaan sen päälle ja tasoitetaan sormilla viirakankaan yli. Tämän jälkeen viira nostetaan pois vedestä kevyesti heilutellen. [3]
Paperiarkit kuivatetaan pystyyn nostetun viiran päällä auringossa. Kuivatuksessa voidaan käyttää apuna myös avotulta, jonka ääressä viiroja käännellään. Täysin kuivuneet arkit irrotetaan viirakankaasta. [3]
Loktakuidun käyttäminen paperin raaka-aineena on kestävää. Nepalin kasvuolosuhteissa lokta kasvaa 4–5 metrin korkuiseksi ja korjuukypsäksi 5–7 vuodessa. [1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Biggs, S. & Messerschmidt, D.: Social Responsibility in the Growing Handmade Paper Industry of Nepal. World Development Vol. 33, No. 11, pp. 1821–1843, 2005
- Moilanen, Tuula: Käsintehty paperi, s. 70–71. Kustannusosakeyhtiö Taide, Sulkava 2001.
- The Kathmandu Post: Stakeholders seek clear policy on lokta paper to increase output[vanhentunut linkki]. 28.6.2012
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Youtube: Lokta PaperMaking Project - Generating Income for the Women of Nangi, Nepal(englanniksi)