Ljudmila Ulitskaja

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ljudmila Ulitskaja.

Ljudmila Jevgenjevna Ulitskaja (ven. Людмила Евгеньевна Улицкая; 23. helmikuuta 1943 Davlekanovo, Baškortostan, Neuvostoliitto) on venäläinen kirjailija, joka on kirjoittanut romaaneja ja novelleja. Hän asuu Moskovassa.

Ulitskaja asui nuoruutensa Moskovassa ja opiskeli Moskovan valtionyliopistossa. Hän on koulutukseltaan geneetikko ja työskenteli perinnöllisyystieteen ja biokemian alalla Moskovan yliopistossa, mutta hänet erotettiin, kun hän oli levittänyt työpaikalla samizdat-kirjallisuutta[1], ja hän ryhtyi juutalaisen teatterin kirjalliseksi neuvonantajaksi. 1990-luvun alussa hän kirjoitti kaksi elokuvakäsikirjoitusta (Sestritški Liberti, Сестрички Либерти, 1990 ja Женщина для всех, 1991).

Ulitskaja julkaisi ensimmäisen teoksensa 50-vuotiaana. Hänen ensimmäinen romaaninsa Sonetška (Сонечка) ilmestyi Novy Mirissa 1992. Se tuli melkein heti hyvin suosituksi ja oli ehdokkaana Venäjän Booker-palkinnon saajaksi. Hänen teoksiaan on käännetty eri kielille, ja hän on saanut niistä palkintoja ulkomailla ja Venäjällä, muun muassa Venäjän Bookerin teoksesta Kazus Kukotskogo (Казус Кукоцкого, 'Kukotskin tapaus', ei suom.) (2001). Uskontojen ongelmaa käsittelevää teosta Daniel Stain, prevodsik (2006) sanotaan myydyn miljoonan kappaleen verran.[2]

Elke Heidenreich nosti hänen teoksensa esiin televisio-ohjelmassa Saksassa, ja sen jälkeen ne ovat olleet sikäläisillä bestseller-listoilla.

Ulitskaja on osallistunut aktiivisesti poliittiseen keskusteluun ja allekirjoitti yhtenä ensimmäisistä taiteen ja tieteen edustajien vastalauseen Venäjän toimista Ukrainan kriisin yhteydessä.[3]

Ulitskaja on vieraillut Suomessa vuonna 2014.[3]

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Keskisuomalainen
  2. Hakala, Pekka: Ihmiskunta vajosi toukka-astelle. Helsingin Sanomat 2.3.2011, s. C 2.
  3. a b Pesonen, Pekka: Sukupolven Stalinin ja Brodkyn välissä. (Tietolaatikko) Helsingin Sanomat, 11.5.2014, s. C 18.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]