Ligandi (kemia)
4-3D-balls.png)
Ligandi on molekyyli tai ioni, joka on koordinoitunut keskusioniin ja sitoutunut siihen koordinatiivisella sidoksella. Sidoksen muodostuessa keskusioni toimii Lewis-happona ja ligandit Lewis-emäksinä, jotka luovuttavat elektroniparin keskusionille.[1][2]
Ligandien hampaisuus kuvaa ligandissa olevien sidoksia muodostavien atomien määrää. Ligandeja kutsutaan yksi-, kaksi-, kolme-, neljä- tai kuusihampaisiksi riippuen siitä, kuinka monta elektroniparin luovuttajaksi soveltuvaa luovuttaja-atomia sen rakenteessa on.[1][2]
Ligandin koordinoituessa keskusioniin useamman atominsa välityksellä muodostuva kompleksi saa rengasmaisen rakenteen. Tällaisia metallikomplekseja kutsutaan kelaateiksi.[1][2]
Ligandien nimeämisessä negatiivisesti varautuneet ligandit saavat päätteen -o, esimerkiksi kloridi-ioni on ligandina klorido- tai kloroligandi. Neutraalit ligandit saavat joskusvakiintuneita erityisnimiä, kuten vesi on akvaligandi, hiilimonoksidi on karbonyyliligandi ja ammoniakki ja amiinijohdannaiset ovat ammiiniligandeja.[1][2]
Ligandit voivat vaikuttaa keskusionien kemiallisiin ominaisuuksiin. Esimerkiksi hiilimonoksidi stabiloi matalan hapetusasteen metallikomplekseja, kuntaan fluoridoligandit muodostavat voimakkaimmat sidokset, kun keskusioni on korkealla hapetusluvulla.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 Geoff Rayner-Canham & Tina Overton: Descriptive Inorganic Chemistry, s. 501–503. (5th Edition) W. H. Freeman and Company, 2006. ISBN 978-1-4292-2434-5 (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 Steven S. Zumdahl, Susan A. Zumdahl: Chemistry, s. 353–356. (9. painos) Brooks Cole, 2008. ISBN 978-1-133-61109-7 (englanniksi)