Lietsan työväentalo Ihantola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ihantola
Lietsan työväentalo
Sijainti Lietsa, Hämeenlinna
Valmistumisvuosi 1916
Purkuvuosi 1953
Rakennuttaja Lietsan Työväenyhdistys ry
Runkorakenne hirsi
Julkisivumateriaali lauta
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Lietsan työväentalo Ihantola oli entisen Rengon kunnan Lietsan kylässä sijainnut työväentalo. Se purettiin 1950-luvun alussa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lietsan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1907. Vuonna 1910 se sai vuokratontin. Sopimus tehtiin 50 vuodeksi, mutta vuonna 1930 omistajat myivät tontin yhdistykselle. Paikan nimeksi annettiin Ihantola. Talon valmistuminen vei vuosia, ja sen vihkiäisiä päästiin juhlimaan vasta loppuvuodesta 1916. Ohjelmassa oli muun muassa yhdistyksen näytelmäseuran esittämä näytelmä Junula ja Tanula.[1]

Helmikuussa 1918 yhdistyksessä äänestettiin punakaartiin liittymistä vastaan selvällä enemmistöllä. Sillä kuitenkin oli järjestystoimikunta. Hieman myöhemmin Lietsaan punakaartia halunneet ottivat osan työväentalosta käyttöönsä.[1]

Työväenyhdistyksen jäsenluku laski sotien jälkeen samaa tahtia kuin maaseudun työmahdollisuuksien määrä. Helmikuussa 1952 pidetyssä kokouksessa päätettiin lakkauttaa yhdistyksen toiminta. Iltamien pito ei enää kannattanut, ja talokin oli rapistunut korjauskelvottomaksi. Seuraavana vuonna talo luovutettiin Länsi-Rengon työväenyhdistykselle (myöhemmin Rengon sosialidemokraattinen työväenyhdistys) sillä ehdolla, että siitä saatava hyöty käytettäisiin työväenliikkeen hyväksi. Talo purettiin, osa hirsistä myytiin huutokaupalla ja osasta rakennettiin Länsi-Rengon yhdistyksen tanssilavan viereen elokuvatalo. Se ei kuitenkaan ehtinyt toimia pitkään.[1]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talo oli hirsirakenteinen. Siinä oli juhlasali näyttämöineen, ravintola, talonmiehen asunto, vaatehuone, kuisti ja putka.[1]

Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talolla harrastettiin muun muassa näyttelemistä, ja siellä oli yhdistyksen kirjasto. Yhdistys hankki alkuaikoina jäsenilleen kirjoitusharjoitusvihkoja. Kukin harjoitteli kotonaan, ja kokouksissa pulmia sitten ratkottiin yhdessä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Lindholm, Toivo J.: Työväenyhdistystoimintaa Rengossa 1906–1987. Rengon työväenyhdistys ry, 1987.